Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

Suomi ei ole tottunut kuulemaan moitteita oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisesta. Viime viikolla sellainenkin ihme kuitenkin koettiin. Unkari valtapuolueen Fideszin ohjaksissa tiukasti oleva Origo-lehti arvosteli Suomea median omistuksen keskittymisestä ja oikeusjärjestelmän puutteista. Lehti muistutti, että Suomessa ei ole riippumatonta perustuslakituomioistuinta, vaan lakien perustuslainmukaisuudesta huolehtii poliitikoista koostuva eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Miksi unkarilainen lehti yhtäkkiä keksii ryhtyä ruotimaan Suomen oloja? Vastaus on yksinkertainen. Suomi aloitti heinäkuun alussa puolivuotisen kautensa Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Yksi Suomen puheenjohtajakauden tavoitteista on huolehtiminen siitä, että oikeusvaltioperiaate toteutuu kaikissa unionin jäsenmaissa. Se herättää huolta vastaan rimpuilevissa jäsenvaltioissa.

Erityisesti Unkari ja Puola ovat jo pitkään olleet muun EU:n silmätikkuna. Unkarissa lehdistönvapaus on käytännössä hiipunut Fideszin kahmittua kontrolliinsa tärkeimmät tiedotusvälineet. Puolassa hallitus on murentanut tuomioistuinten riippumattomuutta poliittisesta vallasta.

Toistaiseksi EU on voimattomana katsellut sivusta kehitystä. Puhetta on riittänyt, mutta uhmakkaasti unionin perusarvoja polkevat jäsenmaat eivät ole juuri korviaan lotkauttaneet. Viime syksynä Euroopan parlamentti äänesti 7. artiklaan perustuvan menettelyn käynnistämisestä Unkaria vastaan. Periaatteessa tuloksena voisi olla se, että Unkari menettäisi äänioikeutensa EU:ssa. Käytännössä menettely ei siihen johda, sillä päätös pitäisi tehdä yksimielisesti. Puola ja Unkari ovat luvanneet tukea toisiaan.

Suomen tavoitteena on sitoa toisiinsa raha ja oikeusvaltioperiaate. Puola ja Unkari ovat EU:lta saamillaan tukirahoilla kyenneet pitämään äänestäjät tyytyväisinä. EU:ta pidetään kuin tavaratalona, josta haetaan se, mitä tarvitaan, mutta hylätään se, mikä hankaloittaisi vallassa olevien puolueiden asemaa.

Viime viikolla Euroopan parlamentissa puhunut pääministeri Antti Rinne ilmaisi asian sanomalla, että EU ”ei ole kauppa, josta voi noutaa vähän sananvapautta ja ihmisoikeuksia samalla kun lehdistönvapaus ja riippumattomat tuomioistuimet jätetään sinne lojumaan”.

Suomi haluaa, että oikeusvaltioperiaate ja unionin pitkän aikavälin rahoituskehys sidottaisiin toisiinsa. Se tarkoittaisi sitä, että tukia ei maksettaisi jäsenvaltioille, joissa oikeusvaltioon kuuluvat asiat eivät olisi kunnossa. Rahoituskehyksestä on määrä päättää Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.

Suomen linja on oikea. Raha on tehokas vipu monissa muissakin asioissa. Rahahanojen sulkeutuminen saattaisi pakottaa Puolan ja Unkarin valtapuolueet EU:n haluamiin uudistuksiin. Toinen vaihtoehto voisi olla, että ne äänestettäisiin syrjään vallasta.

Origo-lehden kriittinen kirjoittelu Suomesta on merkki siitä, että Unkarin pääministeri Viktor Orban (kuvassa) ja Fidesz-puolue pelkäävät Suomen onnistuvan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Lapsia kuin nälkävuosina

Maaseudun eläkeläisiä vaivaa vaihtoehdottomuus

Oikeusvaltion horjuttamiseen ei saa antaa aihetta

Mitähän lukisin

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Ei ole sama, missä maassa maitoa tuotetaan

Uudet palapelit eivät saisi mutkistaa sote-uudistusta

Kohtaa, kuuntele ja kannusta nuorta

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Tällä hetkellä ei ole keinoa korvata turvetta kokonaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.