Eurooppa voitti

Serbian presidentinvaalien toisen kierroksen asetelma oli hyvin selkeä ja yksinkertainen: Valitaanko Euroopan vai valitaanko Venäjän tie?

Eurooppaan suuntautuneen Boris Tadicin voitto oli samalla voitto koko maanosalle, sillä nyt Balkanin niemimaan poliittista ja yhteiskunnallista rauhoittamista on mahdollista jatkaa neuvottelemalla. Tadicin vastaehdokkaana olleen äärikansallismielisen Tomislav Nikolicin voitto olisi kääntänyt Serbian Venäjän suuntaan ja jättänyt Euroopan unionin katselemaan maata nurjalta puolelta.

Kaksi kolmannesta serbialaisista kävi vaaliuurnilla, mikä on paljon maan oloissa. Länsimielinen Tadic sai alustavien laskelmien mukaan äänistä noin 51 prosenttia ja venäläismielinen Nikolic noin 48 prosenttia. Äänissä laskien ero oli vain noin satatuhatta. Tasapäinen taisto ei lannistanut toiseksi jäänyttä, vaan Nikolic ilmoitti välittömästi vaalituloksen ratkettua jatkavansa kovaa oppositiopolitiikkaa.

Toisen presidenttikautensa varmistaneella Boris Tadicilla ja hänen kannattajillaan ei näin ollen ole edessään helppo tie matkalla Eurooppaan. Kosovon sinnikkäät pyrkimykset itsenäisyyteen antavat Venäjään suuntautuneelle oppositiolle halvan ja helpon keinon tehdä politiikkaa serbien kansallistunteen avulla.

Euromielisyydestään huolimatta presidentti itsekin joutuu ottamaan huomioon kansansa keskuudessa vellovat sovinistiset ajatukset. Kosovon albaanienemmistö ei sääli Tadicia, vaan aikoo toteuttaa kauan haaveilemansa itsenäistymisen todennäköisesti vielä tässä kuussa. Se johtaa väistämättä mielialojen kiristymiseen Balkanilla. Siinä tilanteessa on koko maanosan kannalta parempi, että serbejä johtaa maltillinen Tadic kuin kiihkokansallinen Nikolic.

Euroopan unioni syntyi aikanaan eurooppalaisena rauhanprosessina, kun haluttiin estää maanosan suurvaltoja ajautumasta jälleen kerran toisiaan vastaan. Balkanin rauhoittaminen entisen Jugoslavian hajoamisen jäljiltä on tämän rauhanprosessin jatkumoa.

Unioni tulisi toimeen mainiosti ilman serbejä, mutta historia ja eurooppalainen yhteishenki edellyttävät, että kaikki kansat pyritään pitämään mukana - samassa eurooppalaisessa perheessä. Serbit ovat slaaveja, mutta heidän maansa on ollut osa läntistä Eurooppaa aina antiikin ajoista läntien.

Venäjälle Tadicin voitto oli poliittinen takaisku, joka toivottavasti ei kuitenkaan herätä liikaa närkästystä Kremlissä. Ennen Serbian presidentinvaaleja Venäjä joutui tunnustamaan länsimielisen suunnan vakiintumisen entisen valtapiirinsä alueella myös Ukrainassa ja Georgiassa.

Kolme lyhyen ajan sisällä käytyä vaalia osoittaa, että kaikista päiväkohtaisista kahinoista huolimatta uuden Euroopan kokonaisuus on jollain lailla vakiintumassa. Unionin ja Venäjän välillä on enää yksi linnake, jossa elämä jatkuu kuin kylmän sodan museossa. Se maa on presidentti Alexandr Lukashenkon diktatorisin ottein johtama Valko-Venäjä.

Joskus tulee loppu myös Lukashenkon ajalle, ja valkovenäläiset pääsevät valitsemaan vapaasti oman suuntansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Kolmen lapsen politiikkaan

Kusti ei voi polkea paikallaan

Ihmisoikeussopimuksen rikkomus häpeä Suomelle

Vasemmistoliiton pitää keksiä parempaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.