Fennovoima, Nord Stream ja Fortum kietoutuvat yhteen

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vierailu Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin luona torstaina Pietarissa muistutti vanhoista, vaan ei niin kivoista ajoista, kun maiden päämiesten välisillä vierailuilla ladeltiin keskinäisen kehumisen liturgioita puolin ja toisin.

Vierailun jälkeisessä tiedotustilaisuudessa venäläistoimittaja kysyi, miten Suomi suhtautuu Venäjän valtion kaasuyhtiön Gazpromin Nord Stream II -hankkeeseen. Sipilä toisti Suomen kannan, jonka mukaan Suomi suhtautuu siihen ympäristökysymyksenä. Toisin sanoen suhtautuminen on sama kuin ensimmäiseen Nord Streamiin, joka kulkee Viipurista Saksan Greifswaldiin Suomen talousvyöhykkeen kautta Itämeren pohjassa. Sipilä tosin muistutti, että lopullisen päätöksen putken kohtalosta tekee EU.

Medvedev ylisti Suomen suhtautumista rakentavaksi ja pragmaattiseksi ja ilmoitti putken rakentamisen alkavan jo ensi vuoden alussa. Samalla hän moitti EU:n suhtautumista ei-rakentavaksi.

Pääministerin vierailu osui seuraavaan päivään siitä, kun valtion yli puoliksi omistama Fortum ilmoitti pörssitiedotteessaan, että se tavoittelee merkittävää omistusosuutta saksalaisessa energiayhtiö Uniperissa ja aikoo tehdä koko yhtiöstä julkisen ostotarjouksen, jos saa ostettua E.ON:n 46,65 prosentin osuuden.

Uniperilla on muun muassa viisi kaasu- ja hiilivoimalaa Länsi-Siperiassa, Uralilla ja Keski-Venäjällä ja niiden 10 700 megawatin sähkön tuotantokapasiteetti vastaa noin viittä prosenttia Venäjän koko sähköntuotannosta. Fortumilla puolestaan on Venäjällä noin 4 500 megawattia sähköntuotantokapasiteettia ja lämmöntuotantokapasiteettia lähes 10 000 megawattia.

Uniper-kauppa kietoisi Fortumin omistamaan Nord Stream II:n suurrahoittajaa, sillä Uniperin osuus kaasuputkihankkeen rahoituksesta on noin puoli miljardia euroa (Maaseudun Tulevaisuus 22.9.).

Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoella ei alunperin kiinnostanut Fortumia lainkaan. Kiinnostus kuitenkin heräsi, kun näytti avautuvan mahdollisuus ostaa Venäjältä valtavasti vesivoimaa vastineeksi sijoituksesta Fennovoimaan. Vesivoimakaupat menivät pieleen, mutta Fortum sijoitti silti Fennovoimaan ja hallituksen asettama yli 60 prosentin kotimaisuusehto täyttyi.

Fortumin halua investoida Uniperiin voi ihmetellä, ellei peräti kauhistella, sillä Fortumin entuudestaan suurten riskien voidaan katsoa yhä kasvavan Venäjällä. Itänaapurissa sijaitsevien voimaloiden polttoainehuolto on nimittäin paikallisissa käsissä eli käytännössä Venäjän valtion päätösvallan alla.

Fortumin tekemiset antavat aihetta epäillä, että yhtiöstä on tullut Suomen idänpolitiikan tekijöiden työkalu, vaikka Fortumin toimia voidaan perustella myös liiketaloudellisesti. Kiusalliseksi asetelman tekee se, että ulkopuolisesta näyttää kuin itänaapuri kertoisi, miten työkalua pitää käyttää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Karjalan myyntiin olisi ollut paha tarttua

Vesilaitoksia pitää kannustaa korjauksiin

Vanhemmuuden taikaa

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Puheenjohtajan valinta ei yksin pelasta keskustaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.