Fennovoimasta tulee uuden hallituksen päänsärky

Fennovoiman Pyhäjoelle kaavailemasta uudesta Hanhikivi I -ydinvoimalasta uhkaa tulla viipyvä projekti Olki­luoto 3:n tapaan. Tosin Fennovoima ei ole vielä edes rakennusluvan myöntövaiheessa, sillä Säteilyturvakeskus (Stuk) ei ole tehnyt laitosta koskevaa turvallisuusarviotaan, kun yhtiö ei ole kyennyt toimittamaan sen pohjaksi tarvittavia asiakirjoja. Siksi uutinen Fennovoiman uudesta aikatauluarviosta joulun alla oli odotettu. Hanhikivi I valmistuu neljä vuotta arvioitua hitaammin. Kun vielä kesällä arvio valmistumisajankohdasta oli itsepintaisesti vuosi 2024, nyt se on 2028.

Neljän vuoden viivästys lienee oikeansuuntainen arvaus hankkeen etenemisvauhdista, sillä hankkeen perustassakin on vielä erittäin paljon kesken. Esimerkiksi syksyllä Rosatom lopetti neuvottelut ydinvoimalan automaation päätoimittajaksi valitun Rolls Roycen kanssa. Kiista syntyi hintavaatimuksesta, joka oli kaksinkertainen venäläisten näkemykseen verrattuna (Kaleva 20.10.). Tosin kiistaa automaatiotoimittajan kanssa liitettiin julkisuudessa myös Salisburyn myrkkyiskuun, jonka vuoksi Britannian hallituksen arveltiin painostaneen Rolls Roycea irti hankkeesta (Talouselämä 19.10.). Hintaerimielisyys vaikuttaa uskottavammalta selitykseltä, koska menossa on uusi kilpailutus ja Rolls Royce on siinä mukana yhdessä tshekkiläisen Skodan kanssa.

Ydinvoimalan hinnaksi on sovittu 6,5-7 miljardia euroa. Rahalla pitäisi saada 1200 megawatin painevesivoimala. Jo tähän mennessä tehdyt muutokset ovat kasvattaneet voimalan kokoa, mikä tietää sitä, että Fennovoima voi kiittää onneaan, että se laati hankkeesta avaimet käteen -sopimuksen. Lisäkustannukset menevät laitostoimittajan laskuun.

Fennovoiman arvio rakentamisluvan saamisvuodesta on 2021. Niinpä valtioneuvosto saa asian pöydälleen eduskuntavaalikauden puolivälissä. Siksi ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen pidettävissä hallitusneuvotteluissa puolueilla on oltava jonkinlainen näkemys suhtautumisesta hankkeeseen.

Ydinvoima on erityisesti vihreille historiallisesti vaikea kysymys, vaikka ilmastonmuutoksen näkökulmasta ydinvoiman voittavaa energiaratkaisua ei ole olemassa. Ainakin toistaiseksi energiantuotannon kokonaisuudessa esimerkiksi tuulivoimalla, vesivoimalla ja aurinkovoimalla on täydentävä rooli. Vihreät lähtivät Alexander Stubbin (kok.) hallituksesta syksyllä 2014, kun olisi pitänyt tehdä uusi periaatepäätös Fennovoiman ydinvoimalasta. Puolue otti opikseen vuodesta 2010. Silloin puolue pysyi Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksessa, kun Fennovoiman periaatelupa hyväksyttiin ja vuoden 2011 vaaleissa äänestäjät rankaisivat.

Uuden hallituksen päänsäryksi Fennovoima ei muodostu yksin teknisten ongelmien tai suunnitteluviiveiden vuoksi, vaan myös hankkeen taloudellisiin tavoitteisiin kytkeytyvien poliittisten ulottuvuuksien takia. Suomalaiset vaatimukset täyttävän ydinvoimalan rakentaminen on Venäjälle paitsi kunnia- myös uskottavuuskysymys.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Iskut kiirehtivät irtautumista fossiilisista polttoaineista

Uskon ja tieteiden maailmat

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Tietokoneen naispioneerit

Internetin flunssa

Työllisyystoimet mittaavat hallituksen onnistumista

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.