Finnpulp ei saa maksaa liikaa ympäristölle

Finnpulp tarjoaa muun muassa puskurivesialtaita ratkaisuksi Kuopion Veden esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Finnpulpin jätevedet vaarantavat kuopiolaisten juomaveden laadun.

Ehdotuksellaan Finnpulp käytännössä kiistää vesiyhtiön aikaisemman näkemyksen siitä, että puhdistettujen jätevesien laskeminen Kallaveteen voisi heikentää oleellisesti talousveden ominaisuuksia.

Kaikki ymmärtävät, että ei edes maailman uudenaikaisin ja suurin havusellutehdas voi toimia niin, ettei sen toiminta näkyisi, haisisi ja kuuluisi ympäristössään. Ympäristölupaprosessissa onkin kyse siitä, paljonko tehtaan ympäristö ja siellä asuvat ihmiset sietävät tehtaan erilaisia vaikutuksia.

Konsultointi- ja suunnitteluyritys Pöyry arvioi, että niin sanottujen AOX-päästöjen vaikutus Kuopion vedenhankintaan olisi hyvin pieni. Peruste on se, että kaksi kolmasosaa kaupunkialueen vesistä tulee Jänneniemen tekopohjavedenottamolta, joka ei edes ole Finnpulpin vaikutuspiirissä. Hietasalosta otettava kolmannes ei myöskään huonone Pöyryn mukaan juurikaan, koska suurin osa Itkonniemen molekyylikooltaan suurista AOX-yhdisteistä poistuu Hietasalon vedestä rantaimeytyksen ja kemiallisen saostuksen jälkeen.

Joka tapauksessa Finnpulpin toiminta kasvattaisi Kallavedessä entisestään rauta- ja mangaanipitoisuuksia, jotka jo nyt ylittävät talousveden laatusuosituksen. Itkonniemen laitos poistaa liian raudan ja mangaanin. Lyijyä jätevedessä on 10 prosenttia enemmän kuin talousveden laatuvaatimusten mukaan enintään saa olla.

Jätevesiä Finnpulp laskisi Kallaveteen neljän kuution sekuntivauhtia. Se on vauhti, joka kasvattaa pienetkin pitoisuudet ajanoloon merkittäviksi määriksi. Erityisen huolestuttava suositusten ylitys on lyijyllä. Aikaisemmin Kuopion Vesi on kertonut, ettei lyijyn ja kadmiumin poistumisesta vedenkäsittelyprosessissa ole paljon tietoa. Nyt Kuopion Vesi ryhtyy selvittämään, voivatko puskurivesialtaat korvata biotuotetehtaan jätevesien purkuputken pidennyksen Kelloselän syvänteestä Hietasalon eteläpuolelle. Altaat rakennetaan selluprosessin häiriötilanteiden varalta. Ne vaikuttavat jätevesimääriin verrattuna varsin pieniltä, sillä yksi 20 000 kuution allas täytyy 83 minuutissa ja kaikki kolme 4 tunnissa ja 9 minuutissa. Toisaalta häiriön sattuessa prosessin alasajo onnistuu 3-4 tunnissa.

Altaat saattavat askarruttaa jo lähtökohtaisesti, kun mielikuvat yhdistyvät nopeasti Talvivaaran kaivosalueen vuotaviin saostusaltaisiin. Kyse ei kuitenkaan ole samasta asiasta, sillä Finnpulpin prosessin voi sentään pysäyttää. Altailta on tietenkin edellytettävä kestävyyttä.

Finnpulpin biotuotetehtaan merkitys Kuopiolle, Pohjois-Savolle ja koko Suomelle on hyvin suuri. Se ei kuitenkaan saa yhtään vähentää tarkkaavaisuutta ympäristöasioiden suhteen. Tehtaan toiminnasta aiheutuvien haittojen siedettävyyttä on harkittava nyt, ei vasta sitten kun haittoja syntyy.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Enemmän lihaa ja perunaa

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.