Gallupkansan suosiosta on pitkä matka vaalivoittoon

Torstaina julkistettu Ylen puoluekannatuskysely sisälsi suuria muutoksia, joita moni politiikan asiantuntija ennätti jo odottaa, koska se mikä menee ylös, tulee myös alas. Käykö pitkällä tähtäimellä niin kannatustaan menettäneille vihreille, on arvoitus samoin kuin se, miten lopullista perussuomalaisten nopea kuihtuminen takiaispuolueeksi on ja jatkuuko muutos.

Päähallituspuolue keskusta on kärsinyt pitkään kannatuksensa katoamisesta ja se on yhdistettävissä sanailuun sotesta: kun puolue on sekä vastustavinaan että puolustavinaan valinnanvapautta, gallupkansa on hämillään. Joku joukko on aina tyytymätön. Maakuntauudistuksen suhteen julkisuudessa on rakentunut voimakas mielikuva valta-asemaansa puolustavasta puolueesta, joka vain lisää byrokratiaa. Hallituskumppani kokoomus on suhtautunut uudistukseen julkisuudessa neutraalisti, mutta likaisen työn tekijäksi ja kampittajaksi onkin noussut puolueen entinen ministeri Jan Vapaavuori, joka ampuu keskustaa vesirajaan Helsingin pormestarin paikalta surutta, viimeksi maakuntauudistuksesta.

Trendimäiseen myönteiseen kannatusmuutokseen on viime aikoina kyennyt ainoastaan kokoomus, jota esimerkiksi keskustalaisten ylläpitämä kiistely sote-uudistuksen valinnanvapaudesta näyttää vain hyödyttävän. Presidentinvaalienkin asetelma hellii kokoomusta, vaikka istuva presidentti Sauli Niinistö onkin valitsijayhdistyksen ehdokas eikä leimallisesti vain kokoomuksen. Lisäksi ainoana puolueena kokoomus osaa elää gallupmenestyksensä kanssa.

Sosiaalidemokraatteja vaivaa sama syndrooma oppositiossa kuin keskustalaisia hallituksessa. Kun ei oikein tiedä, vastustaako puolue sote-uudistuksessa valinnanvapautta vai ei ja kannattaako julkisen sektorin suuria palkankorotuksia vai ei, käy eestaas gallupväki voimakas – kyselystä toiseen. Nyt kannatus oli taas nousussa, mutta alle 20 prosentin kannatuksella tuskin pääsee vaaleissa valtaan.

Vihreiden kannatuksen lasku saattaa johtua pelkästään puheenjohtajan persoonasta ja hänen tavastaan viestiä. Viime kesään saakka puoluetta johtanut Ville Niinistö harrasti räväkkää iskulauseenomaista vasemmistopopulismia, mutta maltillisempi Touko Aalto on puolestaan ottanut tavakseen perustella asioita joka suuntaan mahdollisimman aukottomasti eli vaikeaselkoisesti ja tylsästi.

Perussuomalaisten surkeaa gallupkohtaloa on turha panna pelkästään puheenjohtaja Jussi Halla-ahon piikkiin. Toki europarlamentaarikon näkymättömyys vaikuttaa, mutta presidentinvaalien ehdokasasettelun epäonnistuminen on vähintään yhtä suuri syy kannatusmenetykseen, sillä Laura Huhtasaaren osaaminen on osoittautunut ennakoitua köykäisemmäksi. Kannatuksen laskua selittää myös se, että sinisten häivyttyä omille teilleen puolue menetti vähäisenkin uskottavuutensa yleispuolueena.

Suuret kannatusvaihtelut antavat aihetta odottaa uusia muutoksia ennen seuraavia eduskuntavaaleja – siis niitä, joita ei pidetäkään ennenaikaisesti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Kolmen lapsen politiikkaan

Kusti ei voi polkea paikallaan

Ihmisoikeussopimuksen rikkomus häpeä Suomelle

Vasemmistoliiton pitää keksiä parempaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.