Hölmöläisten hommaa

Maan hallitus teki merkittävän lisäbudjetin. Sen tarkoituksena kerrottiin olevan elvyttää maan lamaan syöksyvää talouselämää. Kun tulosta katsoo, tulee mieleen vanha kansansatu hölmöläisistä ja liian lyhyen peiton jatkamisesta leikkaamalla yläpäästä pala pois ja liittämällä sama pala peiton alapäähän.

Lisäbudjetin tulopuoli rakentuu lainan ottoon ja alkoholiveron korotukseen. Lainaa pitää ottaa, että hallitus pystyisi pitämään lupauksensa mittavista veroalennuksista, joista tuntuvasti pääsevät hyötymään vain merkittävän korkeatuloiset kansalaiset. Alkoholiveron korotus taas on aivan riittämätön vaikuttaakseen kulutukseen vähentävästi, millä hallitus tätä toimenpidettä perustelee.

Valtion tuloveronalennusten toivotaan palaavan takaisin kansantalouteen uusina elvyttävinä investointeina ja kasvavana taloutta kohottavana kulutuksena. Nämä vaikutukset on kuitenkin useammankin asiantuntijan taholta todettu pätemättömiksi. Mekanismin ei uskota ainakaan lama-aikana toimivan.

Lainanotto ei ole perusteltu tapa rahoittaa veronalennuksia. Se lisää valtion suoranaisia menoja maksettavina velan korkoina. Kaikkiaan yksinkertaista kansalaista hämmästyttää tuo syvä asiantuntemattomuus ja typerä jääräpäisyys, jota johtajamme päätöksissään osoittavat.

Edellisen laman jäljiltä tehtiin vuosia ylijäämäisiä budjetteja ja myytiin valtion hyvin tuottavaa omaisuutta harkitsemattomasti ja alihintaan, jotta suurta valtionvelkaa pystyttiin kunnianhimoisesti pienentämään. Nyt tehdään uutta velkaa tarkoitukseen, joka ei varmasti tehokkaimmalla mahdollisella tavalla vaikuta kansantalouden tilaan.

Kunnallista verorasitusta hallitus pyrkii alentamaan lainsäädännöllisesti korottamalla tuntuvasti kunnallisverosta tehtäviä vähennyksiä. No siihen ei nykymaailmassa olisi mitenkään varaa, kun kunnat toimivat taloudellisessa kurimuksessa ja paineet veroäyrin hinnan korottamiseen ovat miltei jokaisella kunnalla suuret.

Näin hallitus ja valtiovalta istuvat toisten housuilla tuleen joko ymmärtämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Kuntia vaaditaan täyttämään lainsäädännössä niille asetetut tehtävät esimerkiksi sosiaalihuollossa ja terveyspalveluissa, mutta kuntien mahdollisuuksia selvitä tehtävistään heikennetään samaan aikaan.

Kaikki, jotka ovat seuranneet esimerkiksi Kuopion kaupungin rimpuilua taloudellisten ongelmiensa kanssa, ymmärtävät, ettei tilanteesta selvitä kaupungin verotuloja vähentämällä. Päinvastoin paineet niiden kasvattamiseen ovat mittavat, ja ihme on, jos vähennysten kasvattamisen kautta alentuvia verotuloja ei ole pakko korvata korottamalla veroäyrin hintaa.

Samaan aikaan hallitus koettaa suurin kustannuksin tukea yrityselämää työllistämään tai ainakin pitämään olevat työpaikat olemassa. Vaan tekevätkö ne sitä? Yritykset näkevät tehtäväkseen vain voiton tuottamisen. Niiden päämääränä on mahdollisimman suurien osinkojen jakaminen omistajilleen ja tuloksellisuusbonuksien jakaminen johdolleen.

Julkinen sektori on erittäin suuri työllistäjä, ja miltei jokaisella paikkakunnalla kunta on alueensa suurin yksittäinen työnantaja. Miten kuntia sopii kurjistaa ja pakottaa ne säästöjen saavuttamiseksi vähentämään työväkeään samaan aikaan, kun yritystoimintaa tuetaan monin tavoin ja toivotaan sen parantavan työllisyyttä?

Kyllä tämä on hölmöläisen hommaa!

Kirjoittaja on Kuopion Snellman-instituutin johtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.