Haavisto-ilmiön toistuminen riippuu vastustajista

Vihreiden Pekka Haavisto sai vuoden 2012 presidentinvaaleissa yli miljoona ääntä ja ylsi toiselle kierrokselle. Vaikka kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö lopulta voittikin, sukeutui 37 prosentin ääniosuuden keränneen Haaviston ympärille innostunut kansanliike. Lauantaina Haavisto ilmoitti Ylen Ykkösaamussa olevansa käytettävissä myös ensi vuoden vaaleissa. Vihreiden valtuuskunta hurraa hänet tänään viralliseksi ehdokkaaksi.

Viisi vuotta sitten Haavisto-ilmiö kasvoi monen mielestä harmittavan lähelle tavoitetta. Samaan virtaan ei kuitenkaan voi astua kahdesti. Kansainvälisessä politiikassa on sattunut ja tapahtunut viime aikoina niin paljon, että vuodesta 2012 tuntuu olevan ikuisuus. Vladimir Putinin Venäjän voimapolitiikka, EU:n yhtenäisyyden rapautuminen ja Donald Trumpin presidenttiys USA:ssa ovat vaikuttaneet Suomenkin asemaan. Mitä epävarmemmiksi ajat ovat muuttuneet, sitä suuremmaksi on noussut istuvan presidentin Sauli Niinistön suosio. Yleinen näkemys yli puoluerajojen on, että hän on onnistunut tehtävässään erinomaisesti.

Varsinainen presidenttipeli joko alkaa tai päättyy, kun Niinistö ilmoittaa aikeistaan jatkokaudelle. Jos Niinistö haluaa jatkaa virassaan, tarvitaan lähes ihme estämään se. Ylen joulukuisen gallupin mukaan Niinistö saisi äänten enemmistön jo ensimmäisellä kierroksella. Haavisto olisi päähaastaja alle kymmenellä prosentilla. Kuvaavaa on, että Niinistö on kaksikosta suositumpi myös vihreiden keskuudessa.

Jos taas Niinistö jättäytyy yhden kauden presidentiksi, pelikenttä avautuu täysin. Tällöin kamppailu etenisi todennäköisesti toiselle kierrokselle ja käytäisiin aiempien vaalien tapaan vasemmisto–oikeisto-rintamien välillä. Kysymys kuuluu, kuka nousisi kummankin puolen ykkösehdokkaaksi. Haavisto olisi asetelmassa vahvoilla. Hänen on täytynyt ottaa kutkuttava mahdollisuus huomioon tuoreessa päätöksessään.

Punavihreiden tai arvoliberaalien äänestäjien suosiosta Haaviston kanssa kilpailee mitä todennäköisimmin ainakin europarlamentaarikko Merja Kyllönen, joka kertoi perjantaina haluavansa vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi. SDP:ssä odotetaan vielä helmikuun aikana Jutta Urpilaisen päätöstä lähteä ehdolle.

Tähän mennessä keskustan Matti Vanhanen on ainut virallisesti valittu presidenttiehdokas. Kokoomuksella ei ole vielä selkeää ykkösnimeä, jos Niinistö ei aio jatkaa. Perussuomalaisissa on uumoiltu puolustusministeri Jussi Niinistön ehdokkuutta.

Haavisto-ilmiön toistuminen on vielä monen mutkan ja jossittelun takana, mutta mahdotonta se ei ole. Toinen asia on, riittääkö noste tälläkään kertaa äänten enemmistöön.

Presidentinvaalit ovat ennen kaikkea henkilövaalit. Haaviston puheenvuoroissa on ollut edellisestä kisasta lähtien valtiomiesmäistä otetta. Karisma on hänen vahvuuksiaan, ja kansainvälisistä tehtävistä löytyy näyttöjä. Ratkaisevaa on, keitä Haavistolla on ensi tammikuussa vastassaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.