Haaviston poliittista luottamusta koetellaan

Isis-perheiden kotiuttamista koskeneesta kiistasta alkanut ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) piina jatkuu ainakin syksyyn. Perustuslakivaliokunta kokoontuu vasta kesän jälkeen käsittelemään Keskusrikospoliisin (KRP) vasta valmistunutta esitutkintaa Haaviston toiminnasta Syyrian al-Holin leirin suomalaisten asiassa.

Helsingin Sanomien (9.7.) tietojen mukaan KRP epäilee Haavistoa virka-aseman väärinkäyttämisestä ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Epäily liittyy Haaviston päätökseen, jolla hän siirsi konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin Isis-palautuksia koskeneen erimielisyyden vuoksi.

Haaviston tapauksessa on jatkossakin erotettava toisistaan juridinen ja poliittinen puoli, vaikka ne lähes väistämättä jossain määrin sekoittuvat. Oikeusvaltiossa lähdetään aina liikkeelle syyttömyysolettamasta, jota koetellaan ministerivastuuasiassa lopulta valtakunnanoikeudessa, jos tapaus sinne asti päätyy.

Perustuslakivaliokunta on tähän saakka erottanut politiikan ja juridiikan mallikkaasti. Helmikuussa valiokunta päätti yksimielisesti pyytää valtakunnansyyttäjää selvittämään, rikkoiko Haavisto lakia. Valtakunnansyyttäjä määräsi KRP:n suorittamaan esitutkinnan. Seuraavaksi valiokunta esittää mietinnössä kantansa Haaviston menettelyyn.

Jatkossa politiikka astuu kuitenkin kuvaan, sillä syytteen nostamisesta päättää eduskunnan täysistunto. Ajallisesti lähin vertailukohta löytyy kesäkuulta, kun perustuslakivaliokunnan kannattama valtakunnansyyttäjän esitys kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan purkamisesta kaatui eduskunnassa. Äänestys oli läpeensä poliittinen, sillä perussuomalaiset asettuivat puolustamaan Mäenpäätä.

Kansanedustajan asettaminen syytteeseen vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön. Haaviston tapaus koskee kuitenkin ministerin toimintaa virkavastuuasiassa, jolloin riittää yksinkertainen enemmistö.

Poliittinen luottamus on monitahoinen kysymys. Toistaiseksi Haavisto on voinut jatkaa tehtävässään, kun sekä vihreät että hallituskumppanit ovat painottaneet syyttömyysolettamaa.

Demokratiassa poliitikko voi tehdä raskaitakin virheitä tai olla tekemättä, molemmissa tapauksissa luottamuksesta päättävät äänestäjät. Al-Hol-jupakka on kuitenkin jo kasannut esteitä Haaviston mahdolliselle presidenttitielle.

Maaseudun Tulevaisuuden (1.7.) presidenttigallupissa Haaviston kannatus oli pudonnut helmikuun 18 prosentista 12 prosenttiin. Ulkoministeripesti olisi ihannetapauksessa toiminut Haaviston ponnahduslautana kolmanteen yritykseen presidentinvaaleissa. Virkakausi ei ole mennyt vihreiden ja Haaviston suunnitelmien mukaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vain hyvien ominaisuuksien haluaisi periytyvän, mutta se ei mene niin

Helppoja keinoja tulisi käyttää ennen vaikeita

Vakoojia ja populaarikulttuuria

Räjähdyksestä katastrofi kovaonniselle Libanonille

Uimareilla kelpo oltavat Kuopiossa

Päivän päähän näkee hämärästi

Koulujen määrä tuskin puolittuu loputtomiin

Rahalla saa ja hevosella pääsee

KPY:n uudet linjaukset ovat välttämättömiä

Valmistajatkin odottavat maskisuositusta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.