Hajasijoituksesta alueellistamiseen

Onko alueellistaminen vain jatkoa 1970-luvulla aloitetulle hajasijoitukselle? Hajasijoittaminenhan luo helposti mielikuvan jonkin asian liki summittaisesta heittämisestä hajalle. Onko se kuin lantakasan hajottamista keväthangille tasapuolisesti joka suuntaan?

Edellinen pahamaineinen mielikuva hajasijoittamisesta luodaan julkisuuteen juuri nyt pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla onkin paljon maakunnista muuttaneita, jotka muistavat hyvin nuo lapsuuden kultaiset keväät ja lannan hajotuksen - ai niitä aikoja!

Vertaus ontuu vahvasti aluksi, mutta tarkempi sisällön ja vaikuttavuuden puolitieteellinen analyysi tuottaa yllättävän lopputuloksen.

Alueellistamisen alkuhistoriasta Helsingin kasvulle esitti professori Jouko Tuomisto Helsingin Sanomien mielipidesivulla vastaansanomattoman terävän analyysin. Hän toteaa, että alueellistaminen alkoi oikeastaan jo Venäjän keisarin päätöksillä, mutta koko kruunun rahoilla pääkaupunkiseudun parhaaksi. Hallinto, valta, ja talous alkoivat kasvaa ja keskittyä pääkaupunkiseudulle.

Hajasijoittaminen tasoitti kehityseroja Virallisen aluepolitiikan historia on maassamme vain noin 40 vuoden ikäinen. Aluepoliittinen lainsäädäntö sai alkuna 1960-luvulla. Hajasijoittamis- ja teollistamispolitiikalla alettiin tukea hitaamman kehityksen alueita. Ensimmäiset teollisuuskylät näkivät päivän valon 1970-luvun taitteessa.

Ilman hallitusten harjoittamaa yliopistolaitoksen voimakasta hajasijoittamista ei koko kansantaloutemme tila ja kansakuntamme hyvinvointi olisi taatusti nykyistä korkeaa tasoa. Samoin harjoitettu alueellisia kehittyneisyyseroja tasoittamaan pyrkivä teollisuus-, liikenne-, sekä laaja koulutus- ja tutkimuspolitiikka on koitunut koko kansan parhaaksi.

Vuosikymmenten saatossa on koko maata palvelevan hallinnon, tutkimuksen ja myöhemmin yritysten pääkonttoreiden keskittyminen ollut voimakkainta pääkaupunkiseudulle. Aluepolitiikka on ollut ja on aina koko maata koskettavaa. Edellisen kiteyttää Jouko Tuomisto erinomaisesti mielipiteessään Helsingin Sanomissa: "Isänmaan kannalta järkevin ratkaisu ei aina ole henkilökunnan toivoma ratkaisu".

Hajasijoittamisen myötä maakunta- ja kunnallispolitiikkaan tuli tutummaksi käsite elinkeinopolitiikka. Yleisempää oli edelleen puhua työllisyys- ja sosiaalipolitiikan harjoittamisesta maamme eri osissa.

Alueellistaminen osa elinkeinopolitiikkaa Alueellistaminen on noussut Matti Vanhasen ja Paavo Lipposen hallitusten aikana yhä merkittävämpään asemaan. Sen painoarvo ja sisältö on yhä harkitumpaa hallitusten ohjelmissa. Maakunnat pyrkivät myös vaikuttamaan hallituksen alueellistamisen ohjelmapoliittisiin tavoitteisiin. Alueellistaminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan sitä harjoitetaan laajasti niin EU:n jäsenmaissa kuin muuallakin.

Alueellistamisen voi nähdä juuri nyt laman syventyessä osana modernia kansallista elinkeinopolitiikkaa.

Alueellistamisratkaisuilla pyritään tukemaan vähintäänkin maakuntakohtaisia kehittämistavoitteita. Ajattelun ja päätösten ydintavoite on jo alueilla oraalla olevan osaamisen, tutkimuksen, elinkeinotoiminnan tukeminen ja vahvistaminen. Alueellistamisratkaisujen on siis sovittava ja tuettava kunkin maakunnan osaamisprofiilia. Ratkaisuilla haetaan suurinta mahdollista vaikuttavuutta aluetalouden kasvuun, kehittämistoimintaan, työllisyyteen ja liiketoimintaan. Siksi sijoittamisvertailuissa on mukana useita vaihtoehtoja.

Alueellistaminen kuten ei myöskään hajasijoitus ole ollut sattumanvaraista olevan ja toimivan hajalle heittämistä. Siihen ei yksinkertaisesti ole varaa kansantaloudessamme.

Kuitenkin alueellistamista voi hyvin verrata lannoittamiseen. Viisas viljelijä, viisas hallitus huolehtii koko peltoalansa tasaisesta, parhaasta mahdollisesta tuotosta. Kasvuvoiman lisäämistä saatetaan aika ajoin tarvita kipeimmin juuri vähiten aurinkoisilla itä- ja pohjoisrinteillä - maanviljelysosaamistani lainaten.

Liiketoiminnalle kasvusysäys Alueellistaminen tukee myös modernia innovaatiopolitiikkaa, johon koko Itä-Suomessa on erityistä tarvetta vastikään valmistuneen kartoituksen mukaan.

Alueellistamisratkaisuilla pyritään uudistamaan ja monipuolistamaan elinkeinoperustaa. Lääkelaitos ja liikenteen turvallisuusvirasto vauhdittavat Pohjois-Savon yritystoiminnan kasvua. Ratkaisut tehdään kartoittaen Itä-Suomessa jo oleva alan yrityskanta. Vaikuttavuuden näkökulmasta on oleellista näkymä alan yritysten liikevaihdon ja sitä tukevan tutkimustoiminnan kasvupotentiaalista sekä työllisyysvaikutuksista.

Uskon, että pian keväthangillemme satavat alueellistamispäätökset todetaan jo vuonna 2015 arvioituina liiketoimintavaikutuksiltaan kiistattoman merkittäviksi. Samoin niiden välillinen vaikutus maakuntamme väestön osaamis-, ikä-, kansainvälisyys-, ym. indikaattoreihin tunnistetaan positiivisena.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.