Hallitus ei saa jäädä järjestöjen vangiksi

Jyrki Kataisen (kok.) hallitusta ei käy kateeksi. Hallitus joutuu tasapainoilemaan ristikkäisissä paineissa, kun se ensi viikon kehysriihessään päättää valtion lähivuosien menokehyksistä. Miten pysäytetään valtion raju velkaantuminen vaarantamatta talouskasvua hankalassa suhdanteessa? Mistä löytyvät keinot julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseen tilanteessa, jossa etujärjestöt vahtivat saavutettuja etujaan?

Hyvä esimerkki ristiriitaisista vaatimuksista on suhtautuminen kansallista pääomastrategiaa pohtineen työryhmän tiistaina julkistamaan raporttiin. Vakuutusyhtiö Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin johtama työryhmä esittää muun muassa perintö- ja lahjaverojen poistamista, juuri leikatun kotitalousvähennyksen palauttamista ennalleen ja pienten pörssiosinkojen verovapautta 2500 euroon saakka.

Lisäksi työryhmä haluaa päästä eroon asuntolainojen korkovähennyksestä ja pidentää työuria loppupäästä eli käytännössä nostaa eläkeiän alarajaa. Elinkeinoelämän etujärjestöille esitetyt uudistukset kävisivät, mutta palkansaajajärjestöt vastustavat tai ainakin epäilevät.

Katainen ennakoi kehysriihessä tehtäviä ratkaisuja yleisellä tasolla puhuessaan keskiviikkona Veronmaksajain keskusliiton järjestämässä tilaisuudessa. Pääministerin mielestä päätöksillä on vahvistettava luottamusta Suomen talouteen. Kiireellisin tehtävä on valtion velkaantumisvauhdin taittaminen. Se tarkoittaa menojen karsimista ja verojen korotuksia.

Päätöksiä tehtäessä on huolehdittava siitä, että talouden kiristystoimet eivät syö tilaa kasvulta. Kataisen mukaan se onnistuu jaksottamalla toimenpiteet kolmelle vuodelle, jolloin häiritään mahdollisimman vähän juuri nyt heikkoa talouden kasvua. Veronkorotuksia taas ei pidä kohdistaa suoraan suomalaiseen työhön tai työllistämiseen.

Leikkausten ja veronkiristysten lisäksi hallitus Kataisen mukaan sopii kehysriihessä rakenteellisista uudistuksista, joiden tarkoituksena on vahvistaa talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kyse on työurien pidentämisestä ja työvoiman tarjontaa lisäävistä toimista eli muun muassa ratkaisuista, joilla ihmisiä patistellaan töihin erilaisilta vapailta. Tällaisten toimien tarpeellisuudesta on puhunut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana pian aloittava Juhana Vartiainen.

Keskiviikon puheessaan pääministeri sysäsi vastuuta juuri näistä asioista työmarkkinajärjestöjen parhaillaan käymille neuvotteluille. Järjestöt yrittävät jonkinlaista sopua aikaan ennen hallituksen kehysriihtä. Jos järjestöt kykenevät sopimaan ”konkreettisista muutoksista, joista päätökset tehdään nyt, vaikka niiden toimeenpano tapahtuisikin joskus myöhemmin, voimme välttää merkittäviä leikkauksia ja veronkorotuksia”, Katainen sanoi.

Hän on täysin oikeassa. Voi kuitenkin kysyä, eikö hallituksen pitäisi tehdä järkeviä päätöksiä, vaikka järjestöt eivät löytäisikään yksimielisyyttä. Ei poliittinen demokratia voi jäädä etujärjestöjen vangiksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Hallitus ei saa katsella kuntien ahdinkoa sivusta

Hutiloinnin hinta

Liian hyviä neuvoja

Turkki pelaa kyynistä peliä, jota heikko EU vain moittii

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.