Hallitus haluaa taas vahvistaa kolmikantaa

Uuden hallituksen ohjelmassa on maininta hallituksen halusta koordinoida talouspolitiikkaa ja työmarkkinaratkaisuja. Sen vuoksi hallitus lupaa käynnistää työmarkkinajärjestöjen kanssa keskustelut, joissa "yhteensovitetaan talous- ja työmarkkinapolitiikan päälinjat". Hallitus on osaltaan valmis edistämään työmarkkinaratkaisujen syntyä sellaisin keinoin, jotka tukevat kilpailukykyä sekä työllisyyden ja ostovoiman kehitystä.

Hallituksen, palkansaajajärjestöjen ja elinkeinoelämän järjestöjen välistä yhteistyötä nimitetään perinteisesti kolmikannaksi. Kyse ei ole mistään suomalaisesta ilmiöstä. Jo eräät Suomen allekirjoittamat kansainväliset sopimukset velvoittavat kuulemaan työmarkkinoiden osapuolia esimerkiksi työelämää koskevien lakien valmistelussa.

Suomessa kolmikanta vietiin huippuunsa tulopoliittisilla sopimuksilla, joita solmittiin, jos mukaan sopimukseen saatiin tärkeimmät sopimusalat. Tupoissa sovittiin palkoista, veroista ja usein myös työelämää tai sosiaalietuuksia koskevista uudistuksista. Toistaiseksi viimeinen tuposopimus solmittiin vuonna 2004. Sen jälkeen työnantajat eivät sellaisiin ole suostuneet.

Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) kiistää Kauppalehden haastattelussa (13.7.), että uusi hallitus haikailisi takaisin tupoaikaan. Ihalainen hakee "uuden alun" mahdollisuutta jostakin perinteisen tupon ja hajautettujen ratkaisujen välimaastosta. Hän viittaa työnantajien palkka-ankkuriin eli siihen, että EK:ssa on määritetty yläraja palkankorotuksille. Miksi ankkuri ei voisi olla yhteinen?, Ihalainen kysyy.

Oleellista Ihalaisen ajattelussa on, että hän etsii mallia, jolla yleistä talouspolitiikkaa ja palkkaratkaisuja voitaisiin sovittaa yhteen. Se oli perimmäinen ajatus myös tulopoliittisissa ratkaisuissa, joiden yksi takuumies Ihalainen SAK:n puheenjohtajana oli lähes 20 vuotta. Miten työnantajat kyettäisiin houkuttelemaan takaisin jo kerran hylättyyn?

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen on määrä tavata pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johdolla elokuussa, jolloin selviää mitä kaikkea hallituksella on tarjottavanaan ja millaiseen yhteistoimintaan tarkasti ottaen pyritään. Yksi täky tiedetään jo nyt. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on jo aikaisemmin sanonut, että yritysveroa voitaisiin tarkastella uudelleen. Käytännössä se ilmeisesti tarkoittaisi sitä, että yhteisöveroa laskettaisiinkin reilummin kuin hallitusohjelmassa luvatulla yhdellä prosenttiyksiköllä.

Peli vaikuttaa pieneltä. Työnantajat haluavat hajauttaa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää edelleen. Voisiko muutaman prosenttiyksikön lisähuojennus yhteisöveroon todella olla riittävän suuri porkkana, jotta suuresta tavoitteesta edes tilapäisesti luovuttaisiin? Sitä on vaikea uskoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.