Hallitus kuuntelee vain omaa itseään

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen vieraili perjantaina esikuntineen Kuopiossa Suomen kuntajohtajien päivillä ja antoi tilannekatsauksen meneillään olevan suuren kuntauudistuksen tilasta.

Hallituksen tavoite noin 70 suurkunnasta on herättänyt vahvoja epäilyjä pienissä ja keskisuurissa kunnissa, ja mielenkiinnolla odotettiin, onko kuntaministeri tullut ehkä toisiin, pehmeämpiin aatoksiin. Jos joku oli sitä toivonut, hän sai pettyä, sillä ainakin paikalla olleen koillissavolaisen pikkukunnan kunnanjohtajan mukaan ”ministeri oli entistä ärhäkämpi”.

Ministeri Virkkusen kuten hänen avustajainsa puheet eivät jättäneet kenellekään epäselväksi, etteikö hallitus runnoisi eduskunnassa läpi tavoitettaan vahvoista peruskunnista. Uuteen kuntarakennelakiin ei tule sinällään mainintaa kuntien pakkoliitoksista, mutta sen sijaan kaikki kunnat pienimmästä isoimpaan velvoitetaan ”pakkoselvitykseen”, mitkä kunnat ne hyväksyvät kumppaneikseen tulevaisuudessa.

Selvityspakko on niin tiukka, että se koskee jopa pohjoisen saamelaisalueita, jossa väestön oikeudet on turvattu erityislailla. Uudessa laissa annetaan myös maalliselle esivallalle oikeus jakaa nykyisiä kuntia, jos sopuratkaisua ei löydy.

Kuntajohtajille ei jäänyt epäselväksi, mikä on hallituksen määräämä marssijärjestys. Ensin muodostetaan suurkunnat eli vahvat peruskunnat, kuten termi kuuluu ja sen jälkeen katsotaan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja muut ylikunnalliset palvelut järjestetään.

Kunnissa on herättänyt kummastusta, että kuntaministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö valmistelevat rinnakkain valtakunnallisia uudistuksiaan. Kunnissa on myös päätelty, että sosiaali- ja terveysministeriö olisi kuntaministeriötä alttiimpi keskustelemaan kuntien vapaaehtoisesta yhteistyöstä.

Kuntajohtajapävillä huomautettiin, että esimerkiksi Etelä-Karjalassa kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut on jo turvattu sillä, että koko maakunta on yhtynyt yhdeksi sote-alueeksi. Kuntapuolen mukaan tämä ei vielä riitä.

Tuoreen kansalaiskyselyn mukaan puolet ihmisistä kannattaa suurkuntia, toinen puoli epäilee. Liitoksilla kasvaneitten Kuopion ja Joensuun kaupunginjohtajat uskaltautuivat puolustamaan Kuopiossa julkisesti liitoksia.

Kuopion Petteri Paronen sanoi, että Nilsiän liittyminen Kuopioon ei merkitse Tahkon alasajoa tai Suonenjoen mukaantulo mansikanviljelyn loppumista mansikkakaupungissa. Vahvuuksista pidetään kiinni. Joensuun Kari Karjalainen myönsi, että ensimmäisissä kuntaliitoksissa luvattiin liikoja, mutta että virheistä on opittu. Hän myös neuvoi, että ison kunnan alueella ei pidä toteuttaa yhtä toimintamallia, vaan sopeuttaa ratkaisut paikallisten olojen mukaan.

Edellisen hallituksen kuntaministeri Tapani Tölli (kesk.) keräsi keskustelussa kriittisillä puheenvuoroillaan isoimmat aploodit. Se ei kuitenkaan poista sitä totuutta, että ratkaisuvalta on tällä hetkellä hänen seuraajallaan Henna Virkkusella (kok.).

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Rinneturmia ei voi mitenkään kokonaan estää

Voi tikkerperkele

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Savolainen hulluus luo elämää

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.