Hallitus tarvitsee kikyä yltääkseen tavoitteisiinsa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkisti maanantaina tutkimuksensa kilpailukykysopimuksen (kiky) vaikutuksista ja aiheutti pettymyksen kaikille niille, jotka ovat pitäneet etenkin kikyyn sisältyvää 24 tunnin vuotuista työajan pidennystä turhana.

Etla katsoo, että kiky toi viime eduskuntavaalikaudella 45 000 työpaikkaa yhdessä työmarkkinauudistusten kanssa. Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi viime vuonna, että kiky on voinut lisätä työpaikkoja yli 20 000:lla. Etla on laskenut, että kikyyn sisältyvä työajan pidentäminen lisää työllisyyttä 8 000–16 000 henkilön verran vuoteen 2022 mennessä.

Erityisen tärkeänä kikyä pitävät vientialojen työantajaliitot kuten metsä-, teknologia- ja kemianteollisuus. Vientiteollisuudessa kustannuskilpailukyvyn muutokset vaikuttavat nopeasti. Työajan merkitys työllisyydelle ja kilpailukyvylle tulee juuri siitä, että pyörät pyörivät enemmän ilman lisäkustannuksia. Palkkaeuron tuottavuus kasvaa. Kilpailukyky paranee.

Etlan tutkijat tyrmäävät tylysti idean työajan lyhentämisestä työllisyyden parantamiseksi. Jos työajan lyhentämisen yhteydessä ei leikata kuukausiansioita, työpaikkoja syntyy vähemmän ja tuhoutuu enemmän kuin aikaisemmin. Tutkimus vetoaa kansainvälisiin ja tieteellisesti todennettuihin esimerkkeihin Ranskasta, Saksasta ja Portugalista.

Etlan tutkimusta voidaan pitää kilpailukykysopimuksen puolustuspuheena, sillä tutkimus arvioi sopimuksen toimineen juuri tarkoituksensa mukaisesti. Suomen suhteellinen hintakilpailukyky parani 2,7 prosenttia vuonna 2017.

Palkansaajapuolella Etlan tutkimusta kommentoitiin happamasti. Palkansaajien tutkimuslaitoksessa epäillään, että kikyn vaikutusarviot on arvioitu yläkanttiin ja että työajan pidennyksen merkitystä ei voi tarkasti arvioida. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto puolestaan arvioi, että työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta taas kommentoi, ettei Suomi voi kasvaa ilmaisen työn varassa. He eivät silti täysin kiistä tutkimustuloksia.

Kun säännöllisten viikkotyötuntien ja tehtyjen viikkotyötuntien erotus on Suomessa Euroopan suurimpia, voi olla, että syksyn työehtokeskustelujen keskiöön kiky-tuntien poistamisen sijasta nousee työajan pidentäminen edelleen, esimerkiksi tinkimällä lomista, arkivapaista ja muista poissaoloista, jotka lyhentävät työaikaa Suomessa enemmän kuin monessa muussa maassa. Loppiainen, helluntai ja helatorstai ovat olleet vuodesta 1992 paikoillaan. Pitäisikö ne siirtää takaisin lauantaiksi?

Joka tapauksessa oleellisinta tutkimuksessa on Antti Rinteen (sd.) hallitukselle jossain määrin kiusallinen johtopäätös, jonka mukaan 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttaminen edellyttää uusia toimia noin 40 000 työpaikan synnyttämiseksi sen lisäksi, mitä on ennusteiden mukaan muutenkin syntymässä. Siis uusia toimia, ei vähemmän toimia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kesälomareissulle kotimaassa tuli hintaa – toki halvemmallakin olisi päässyt

Talouden karu arki vähitellen valkenemassa

Joulu ja olut varmoja matkailuvaltteja

Tarvitsemme liittolaisia

Alas Kiven portaita

SAK:ta ei pidä päästää isännöimään hallitusta

Vetovoimaisuus edellyttää ylläpitotoimia

Viuhka-Suomi

Olen sisällöllinen väliinputoaja

Kuvakukon tapaus herättää paljon kysymyksiä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.