Hallitusohjelma ei saa estää järkeviä päätöksiä

Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara antoi Suomen Tietotoimiston haastattelussa (Savon Sanomat 3.12.) hyvän ohjeen: hallituksen pitää miettiä talouspoliittisia toimia puhtaalta pöydältä ilman hallitusohjelman asettamia rajoituksia. Juuri niin pitäisi tehdä. Puolitoista vuotta sitten kirjoitettu hallitusohjelma oli jo syntyessään liian optimistinen. Heikentyneen talouden vuoksi ohjelma on muuttunut hirttoköydeksi, josta on päästävä irti.

Tätä mieltä näyttää olevan myös maanantaina Kuopiossa piipahtanut pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Pääministeri ei tietenkään voi heittää hallituksensa ohjelmaa roskakoriin. Siitä huolimatta Katainen Savon Sanomien haastattelussa antaa selvästi ymmärtää, että hallitusohjelma ei saa estää järkeviä päätöksiä, kun hallitus helmikuussa kokoontuu puntaroimaan neljävuotisen taipaleensa toista puoliskoa.

Mitä sitten tarvitaan? Hallituksella on karkeasti ottaen kaksi vaihtoehtoa: on joko saatava aikaan nopeasti talouskasvuun vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia tai leikattava valtion menoja ja nostettava veroja. Realismia lienee, että on tartuttava molempiin vaihtoehtoihin, koska rakenteiden perkaaminen tuottaa tuloksia vasta vuosien kuluttua.

Ongelmia tuottaa eniten hallituksen poliittisesti lavea pohja. Keinoista ollaan eri mieltä, mikä tuli hyvin esiin viime viikolla, kun hallituksessa päätettiin rahoitusmarkkinaverosta. Savon Sanomien haastattelussa Katainen kiistää jyrkästi, että hän olisi uhannut hallituksen hajoamisella, jos verosta ei päästä kokoomusta tyydyttävään ratkaisuun. Uskotaan. Täysin tuulesta Ylekään ei kuitenkaan uutisiaan rakentele.

Hallituspuolueiden on viimeistään helmikuussa todistettava, että ne kykenevät tekemään ratkaisuja. Onnettominta olisi, jos talouspolitiikan erimielisyydet halvaannuttaisivat hallituksen. Koska haluja uusiin eduskuntavaaleihin ei ole kenelläkään, seurauksena olisi Suomi-laivan seilaaminen ilman peräsintä seuraavat kaksi vuotta.

Hallituksen pitää toimia vastuullisesti, mutta samanlaista vastuullisuutta on lupa odottaa myös työmarkkinajärjestöiltä. Nykyinen raamisopimus päättyy ensi vuoden syksyllä. Seuraavien sopimusten sisällöllä on yritysten toimintaedellytyksille ja sitä kautta koko kansantaloudelle yhtä suuri vaikutus kuin hallituksen tulevilla ratkaisuilla.

Suomessa olisi lopulta aika päästä eroon kohtalonomaisesta uskosta siihen, että sopimusten muoto ratkaisee kaiken. Historia toki osoittaa, että keskitetyillä ratkaisuilla on yleensä ylletty maltillisimpiin palkkaratkaisuihin kuin puhtailla liittosopimuksilla. Meikäläisillä työmarkkinajohtajilla olisi paljon oppimista kilpailijamaistamme, joissa maltti ja ymmärrys talouden lainalaisuuksista säilyy ilman jäykkiä valtakunnallisia raameja.

Myös yksittäisten yritysten pitäisi jaksaa katsoa hieman pitemmälle kuin vain seuraavan vuoden tulokseen. Mittavat irtisanomiset luovat yhteiskuntaan ilmapiiriä, joka ei ainakaan ruoki intoa yhteistyöhön.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.