Hallitusohjelma ja hyvinvointi

Tällä palstalla on usean kirjoittajan voimin avattu kuuden hallituspuolueen laatimaa avoimeen, oikeudenmukaiseen ja rohkeaan Suomeen tähtäävää hallitusohjelmaa. Näkökulmat ovat olleet alue-, elinkeino- ja sivistyspoliittisia.

Itäsuomalaisten yksi tärkeimpiä kysymyksiä hallitusohjelman suhteen on: Miten tämä hallitus ylläpitää ja edistää hyvinvointiani, sosiaali- ja terveyspalveluja ja taloudellista turvaa?

Hallitusohjelman tärkein viesti on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja sosiaaliturvasta ei leikata, vaikka julkisten menojen paineet tällä hallituskaudella ovatkin melkoiset. Välillisesti, pahoin pelkään, kuntien valtionosuusprosentin alennus ja vuosittainen 630 miljoonan euron vähennys kunnilta merkitsee kuitenkin vaikutuksia myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koska kuntien rahoista niin suuri osuus kohdentuu juuri tähän sektoriin.

Hallitusohjelman maininta valtionosuusuudistuksesta ei saa tarkoittaa ikääntyvän Itä-Suomen laskennallisen valtionosuuden heikkenemistä. Kunnat joutuvat jo muutoinkin tiukille ohjelmaan kirjatun valtionosuusprosentin tarkistuksen vuoksi. Koska vähennysmekanismi ei ole tiedossa, tulee tätä vähennystä ja sen kohdentumista seurata tarkasti.

Isompiin kuntiin Hallitusohjelmassa todetaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena, jossa painotetaan ennaltaehkäisyä ja asiakkaiden asemaa. Hallitusohjelma kannattaa vahvaa peruskuntaa ja tarvittaessa vaihtoehtona sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.

Näiden lisäksi Suomessa on viisi erityisvastuualuetta, joihin vaativat erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut, alueellinen tutkimus, kehittäminen ja koulutus keskitetään.

Kunta voi palveluja järjestäessään edelleen tuottaa ne itse, yhdessä tai ostaa ne yksityisiltä palveluntuottajilta, yrityksiltä, järjestöiltä ja säätiöiltä.

Hallitusohjelma patistaa siis isompiin kuntiin. Tämä saattaa aiheuttaa kunnissa paineita hakea edellisen hallituskauden rakennetyöhön uutta linjaa.

Osa kunnista täällä Itä-Suomessakaan ei ole löytänyt sopivaa yhteistoiminta-aluetta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Osa kunnista on luopunut aikaisemmasta seutukuntayhteistyöstä, kun alueen väkiluku ei ole ollut riittävä yhteistoiminta-alueen pohjaksi. Osa kunnista on liikelaitostanut toimintaansa tilaaja ja tuottaja -malliin. Osa kunnista on hakenut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttajaksi sairaanhoitopiirejä. Ja osa kunnista on liittynyt yhteen tai neuvottelut kuntaliitoksesta jatkuvat.

Pienten kuntien rahkeet eivät näytä yksinkertaisesti riittävän peruspalvelujen ylläpitämiseen. Silloin usein turvaudutaan ulkoistamiseen ja kunnasta saattaakin tulla isompi palvelujen maksumies ja renki kuin palvelujen tuottavuutta ja laatua hakeva isäntä.

Nyt on huolehdittava tarkasti siitä, että isolla kuntakoolla ei keskitetä palveluja liikaa ja että kuntauudistustyö perustuu alhaalta ylöspäin lähtevään työtapaan. Harva asutus ja syrjäiset kolkat Itä-Suomessa vaativat erityishuomiota uudenlaisessa kuntarakenteessa.

Panostus nuoriin Hallitusohjelmasta löytyy Itä-Suomen kannalta myös mukavia helmiä. Erillinen Itä-Suomen kehittämisohjelma, jonka ohjelma mainitsee, tulee saada liikkeelle hyvässä yhteistyössä alueiden, ministeriöiden ja valtioneuvoston kanssa. Meillä valtion aluehallinnossa on halu tulla tähän työhön mukaan.

Ohjelmassa on kohdennettu lähes 150 miljoonaa lisää vuosittain nuorisotyöttömyyden torjuntaan, yhteiskuntatakuuseen, perusopetuksen laatuun ja koulutukseen. Nämä kohdennukset ovat Itä-Suomelle tarpeen.

Itä-Suomi on useasti esittänyt, että jokaiselle nuorelle tulisi peruskoulutuksen jälkeen taata opiskelu- tai työllisyyspaikka. Yhteiskuntatakuu vastaa tätä esitystä.

Koulutus ja työ voidaan hyvin yhdistää oppisopimuksella tai työpajatoiminnalla, josta Itä-Suomessa on hyvät kokemukset ja suhteellisen kattava verkosto. Kun tähän yhdistetään riittävä oppilashuolto ja erilaiset kuntoutustoimenpiteet, on monelle itäsuomalaiselle nuorelle tarjota nykyistä paremmat elämisen ja toimeentulon edellytykset omassa kotikunnassa tai maakunnassa.

Palveluja kotiin Hallitusohjelmassa luvataan parantaa perusturvaa korottamalla peruspäivärahaa ja työttömyystukea 330 miljoonalla eurolla tämän hallituskauden aikana. Uudistus parantaa pienituloisimpien asemaa, joskin peruspäivärahaan kohdistuvat korotukset kohdistuvat laajalti koko työttömyysturvaan.

Perusturvan korotuksen vaikutus eläkeläisten tulotasoon on vähäinen. Viime hallituskaudella voimaantullut takuueläke parantaa kuitenkin lähes 120 000 eläkeläisen taloudellista turvaa.

Ikääntyneiden palvelujen tavoitteeksi hallitusohjelma kirjaa itsenäisen asumisen ja kotiin vietävien palvelujen kehittämisen. Samoin kuntouttavat palvelut mainitaan erikseen. Asumista varten laaditaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Laitoshoidon saatavuus turvataan.

Hallituksen patistelu kotihoitoon on kannatettavaa. Kotihoito on myös inhimillistä. Se mahdollistaa asiakkaan omien voimavarojen käytön helpommin kuin herkästi rutinoituva laitosympäristö. Valtakunnallisesti säännöllisen kotihoidon piirissä on lähes 12 prosenttia yli 75-vuotiaista, täällä Itä-Suomessa muutama prosentti enemmän. Tavoitteeksi tulisikin asettaa lähes kaksinkertainen määrä säännöllistä kotihoitoa saavia.

Hallitusohjelmassa todetaan, että vanhuspalvelulailla turvataan iäkkäiden oikeus laadukkaaseen hoivaan. Itä-Suomen aluehallintovirasto eli edustamani valtion aluehallinto muun muassa valvoo kuntien ja yksityisten palvelujen tuottajien toimintaa. Erityisesti ikääntyneiden laitoshoidon taso on aiheuttanut paljon työtä. Joudumme kanteluratkaisujen ja tarkastuskäyntien myötä liian usein kysymään hoidon tasosta.

Kenenkään mielestä ei varmasti ole oikein, että yöaikainen hoito tapahtuu kouluttamattomalla henkilökunnalla, että aterioiden välit ovat liian pitkät tai vanhus laitetaan "yökuntoon" jo iltapäivällä.

Hallitusohjelmaan kirjattu linjaus on tärkeä. Kunnille tulee antaa vanhuspalvelulain mahdollisen voimaantulon myötä riittävästi valtion taloudellista tukea lain voimaansaattamiseen. Kunnat ovat todella vaikeuksissa lain tullessa voimaan, jos samaan aikaan vähenevät valtionosuudet tietävät resurssien vähenemistä entisestään.

Kirjoittaja on Itä-Suomen aluehallintoviraston avin ylijohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.