Halpa tulee kalliiksi

Sitä ei voi enää estää eikä pysäyttää.

Hillitseminen ja sopeutuminen ovat ainoat sanat, joita ilmastotutkijat käyttävät ilmastonmuutoksesta.

Ilmastomuutoksen korkein auktoriteetti IPCC eli hallitustenvälinen ilmastopaneeli on yksimielinen 2100-luvun kehityksestä. IPCC raportoi viime vuoden lopulla, että maapallon keskilämpötila nousee vuodesta 1990 vuoteen 2090 1,1 - 6,4 astetta. Vaihteluväli ennustaa päästöpolitiikan onnistumista. Ääripäässä on täydellinen hällä väliä

-meininki.

Lämpenemisen vauhti on hälyttävä. Tähän mennessä havaittu lämmönnousu on 0,74 astetta viimeisen sadan vuoden aikana, jolta mittauksia on ylipäätään olemassa.

Siitäkin ollaan yksimielisiä, että lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnasta.

Kriittinen raja on +2 astetta. Solmitut kansainväliset sopimukset tähtäävät siihen, ettei sitä ylitetä. Lämpeneminen jatkuu vääjäämättä vielä nykyisestä 0,3-0,9 astetta, vaikka päästöt loppuisivat tähän hetkeen.

Ihmiskunnan on siis nippa nappa mahdollista selvitä edellyttäen, että päästöjä rajoitetaan varsin nopealla aikataululla.

Ilmastonmuutoksesta on vain huonoja seurauksia. Merenpinta nousee ja jäätiköt sulavat. Ruuasta ja vedestä tulee pula, toisaalla on riesana tulvat, toisaalla ankara kuivuus. Ääri-ilmiöt ja luonnonkatastrofit yleistyvät. Eniten ilmaston muuttuminen vaikuttaa köyhimpien ja väkirikkaimpien maiden oloihin. Uudenlaiset kriisit kuten ilmastopakolaiset järkyttävät talousrakenteita.

Sekin tiedetään, että maapallo lämpenee epätasaisesti. Suhteessa eniten lämpenee pohjoinen napa-alue. Siis meillä päin.

Etelä-Euroopassa lämpenevät eniten kesät, mutta Pohjoismaiden korkeudella eniten talvet ja vähiten kesät. Suomessa kevät aikaistuu ja talvista tulee pysyvästi leutoja ja lumettomia.

Suomessa viljely saa pientä etua verrattuna eteläisiin maihin, sillä lämpeneminen pidentää kasvukautta. Keväällä uhkana ovat kuivuus ja hallat. Syksyllä kasvukauden pitenemisestä ei ole juuri hyötyä, sillä syksyllä on yhtä pimeää kuin tähänkin asti.

Mitäpä tulevaisuudennäkymistä ahdistunut kansalainen voisi tehdä kuin napsutella valoja sammuksiin ja säästää kaikessa energiaa?

Filosofi Marjo-Riitta Ollila esitti taannoin lohdullisen vision asennemuutoksen mahdollisuudesta. Resepti on ikivanha: paluu yksinkertaisuuteen.

Ilmasto on muuttumassa, koska meidän halumme ovat samalla meidän tarpeitamme. Kuinka ihmiskunta sitten saataisiin luopumaan haluistaan ja tyytymään yksinkertaiseen? Ollilan mukaan samalla menetelmällä kuin luu saadaan pois vihaisen koiran hampaista eli antamalla sille lammaspaisti.

Yksinkertaisuudesta tulee ennemmin tai myöhemmin tavoiteltava arvo. Asenneilmasto muuttuu, sillä elämänvietti panee ihmisen sopeutumaan.

Jos pakkotahtinen monisuorittaminen on nyt luu, voisi oma elintila, oma aika ja mahdollisuus ajaa omaa unelmaa olla se paisti.

Satu Hassi sanoi aamutelevisiossa 20.2., että kaupan rakenne on Suomessa EU-maiden keskittynein. Viisi suurinta kauppaketjua hallitsee yli 90 prosenttia kaupan arvosta.

Ilmastonmuutoksen kannalta hyvä lähiruoka ei pääse kauppoihin, sillä pienet tuottajat eivät pysty tuottamaan niin suuria tavaramääriä kuin kauppaketjut vaativat. Kannattavampaa on tuoda laivalastillinen ananasta Thaimaasta kuin lavallinen mansikoita Suonenjoelta.

Jopa rakennusteollisuuden tarvitsemia kiviä kannattaa nykyään rahdata Kiinaan, jalostaa siellä ja rahdata takaisin Suomeen. Onko järkeä?

Kun me tavikset kuitenkin päätämme, ostammeko mansikoita vai ananaksia, olisiko järkeä ryhtyä liimaamaan tuotteisiin varoituslappuja? Tämä tuote vaarantaa lastesi tulevaisuuden. Tämän tuotteen kuljetus lisää kasvihuonepäästöjä. Tämä tuote tuhlaa energiaa.

Ja paras kaikista: Tämä tuote on turha.

Paljon voi tehdä, kuten lopettaa haaveilu Tahkon korotuksesta. Lumiraja siirtyy nimittäin tällä menolla Oulun korkeudelle.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Jalkapallokansan elinkautinen päättyy vihdoin ja karmeat haavat umpeutuvat sielustani

Poliitikkojen ei pidä himoita valtavia eläkerahastoja

Taiteesta on keskusteltava nuorten kanssa

Energiafuusio

Kaikki lääkitykselle

Johtajapulmasta tulee pitkään imagotappiota

Energiamarkkinoilla on taas nähtävissä vaaran merkkejä

Suomen monitieteisin yliopisto

Malttia pöyristymisiin

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.