Halutaan hallitusohjelmaan

Maamme seuraavan hallituksen ohjelmaan tahtoo moni saada puumerkkinsä. Tavoitteita laaditaan kiihtyvällä tohinalla puoluetoimistojen lisäksi monissa maakuntien edunvalvontayksikössä.

Itä-Suomen neuvottelukunnassa maakuntien yhteiset tavoitteet ovat ensimmäistä kertaa esillä toukokuun lopulla. Päättäjät saavat aprikoitavakseen myös Itä- ja Pohjois-Suomen nykyisin erillisinä Brysselissä toimivien, EU-toimistojen yhdistämistä koskevan selvityksen.

Olemme osa EU:ta. Siitä seuraa, että Pohjois-Savonkin edunvalvonta on jatkuvaa kahdella taholla toimimista: kansallista vaikuttamista ja EU:ssa etujemme valvomista. Moni maakuntaamme välittömästi vaikuttava asia on ensin saatava pyrkimystemme suuntaiseksi ministereiden puheissa ja päätöksissä. Viestin välittymistä muuttumattomana Brysseliin on sitten seurattava tarkoin.

Jokainen maakunta ajaa myös tilaisuuden tullen ja viime sijassa omaa etuaan. Realiteetti on syytä tuntea ja tunnustaa kaikkien.

Edellisestä on toimiva esimerkki vuoden 2013 jälkeiseen EU:n rakennepolitiikkaan vaikuttaminen. Ministerimme ja ministeriöiden virkamiesjohto ovat käyneet sekä jatkavat tänä vuonna ratkaisevia neuvotteluja vuoden 2013 jälkeisestä EU:n aluepolitiikan painopisteistä.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen perusviesti on, että alue-, ja rakennepolitiikan tulee jatkossakin kohdentua voimakkaimmin kehityksessään haasteellisimmille alueilla. Pysyvät luonnonhaitat, pitkät etäisyydet, harva asutus ja muut rakenteelliset tekijät säilyvät kilpailukykyämme rajoittavina tekijöinä. Vuoristoisuuteen ja kaukaisiin saariin liittyvät tekijät ovat vastaavia Keski-, ja Etelä-Euroopassa.

Kyseiset asiat on tunnustettu erityisperusteiksi Suomen liittymissopimuksessa, ja niistä on syytä pitää edelleen tiukasti kiinni. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan itsestäänselvyys edes kansallisessa valmistelussa. Uusia kriteereitä tuille, alue-, ja tukikohdemäärittelyjä sekä painotuksia tulevaan ohjelmaan tuodaan jatkuvasti esille.

Hallitusohjelmassa linjataan myös kansallisen ja EU:n harjoittaman alue-, ja rakennepolitiikan yhteinen suunta.

Yksi Brysselin toimisto Itä-Suomen EU-toimisto on sijainnut Brysselin kaupungin hallintoytimessä jo vuodesta 1998 lähtien. Sen palveluja ovat oppineet maakuntamme eri toimijat - kaupungit, kunnat, yritykset, oppilaitokset - käyttämään yhä paremmin.

Toimiston palveluja on sen henkilöstö käynyt aktiivisesti tiedottamassa maakunnissa. Toimistomme palveluja on edelleen mahdollisuus käyttää runsaammin kaikkien osapuolten.

Pohjois-Suomen vastaava toimisto sijaitsee myös keskeisellä paikalla Brysselissä.

Pohjois-, ja Itä-Suomen maakunnat esittivät alkuvuodesta yksituumaisesti haluavansa kuulua EU:n tasoisessa suuraluemäärittelyssä samaan NUTS 2 -alueeseen. Esityksemme sai myös kansallisen tuen.

Yhteisen edun näkeminen, reippaasti yli miljoonan asukkaan, joskin harvaan asutun alueen osalta johti osaltaan pohdiskeluun edunvalvontatoimistojemme yhdistämisestä. Asiassa on mielestäni nähtävissä selkeästi enemmän hyötyjä kuin haittoja. Yhteinen näkemys pyritään muodostamaan vähintään seitsemän maakunnan kesken tämän vuoden aikana.

Kuntatalous ja osaaminen Tulevaan hallitusohjelmaan tulee Itä-Suomen maakunnista sisältymään vahva ja perusteltu viesti kuntatalouden tasapainon turvaamisesta.

Keinoja ja ehdotuksia on useita. Kunnilla on edelleen investointitarpeita, jotka lykkääntyvät nykytilanteessa. Huomattavimmat korjausinvestointitarpeet ovat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Investoinnit tukisivat työllisyyttä.

Pohjois-Savossa - ja uskoakseni myös muissa maakunnissa - halutaan aivan erityisesti edistää ns. monikuntaisia investointiratkaisuja. Niissä otetaan usean kunnan käsittävän palvelualueen väestön tarpeet huomioon. Kyseisiä ratkaisuja tulisi maan hallituksen edistää ja suoranaisesti palkita aikaisia uudistajia, kuntarajat ylittäviä päätöksiä ja päättäjiä.

Hyvästä hallitusohjelmien tavoitteita tukevasta kehitystyöstä tulisi maakunnissa, kunnissa, kaupungeissa kaiken kaikkiaan olla mahdollisuus saada nykyistä paremmin lisäkannustusta.

Kesäkuussa 2010 päätettävässä Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa vuosille 2011-14 nousevat esille tarpeet panostaa osaamisen vahvistamiseen kaikilla koulutusasteilla. Samoin korostuu nykyisen innovaatiopolitiikan konkretisointi vahvemmin käytäntö- ja yrityslähtöiseksi.

Tavoite on samansuuntainen kaikista Itä-Suomen maakunnista. Hallitusohjelmalla ja maakuntien omilla päätöksillä on turvattava, että toisen asteen opiskelijat voivat kouluttautua kotimaakunnassaan.

Kolmas suuri tavoitekokonaisuus hallitusohjelmaan on varmuudella liikennemuotojen kehittämis-, ja investointihankkeet. Unohtaa ei sovi myöskään toimivaa tiedon väylää eli laajakaistaa.

Valtion toimintojen alueellistamisratkaisujen jatkamisella hallitukset osoittavat konkreettisesti tahtonsa ja kykynsä tasapainoiseen alueelliseen kehittämiseen Suomessa.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.