Halvan rahan kirous

Suomi velkaantuu vauhdilla, julkinen talous velkaantuu ja suomalaiset kotitaloudet velkaantuvat. Kansan enemmistöllä on meneillään kunnon kulutusjuhlat. Osoittelemme paheksuvasti Välimeren maiden suuntaan, mutta samalla tiellä ollaan.

Ei ole jälkiviisautta muistuttaa euroalueen epärealistisuudesta sitä luotaessa ja laajennettaessa. Yhteinen raha erilaisilla talouksilla johtaa väistämättä umpikujaan. Valuutan arvon pitää myötäillä maan kilpailukykyä. Muutoin taloudelta loppuu veto

”Pyörä, joka ei vedä, jarruttaa,” mainosti jo vuosikymmeniä sitten nelivetotraktoriaan nelivetotekniikan edelläkävijä, italialainen Fiat.

Euro-Fiat on nyt ”takapotku”. Pelto pehmenee, veto hyytyy.

Euroalueen arkkitehdeiltä puuttui ymmärrys siitä, mihin johtaa eritahtisten talouksien niputtaminen samaan valuuttaan. Yhteinen rahapolitiikka, mutta erilainen finanssipolitiikka on mahdoton yhtälö toimiakseen.

Välimeren maat sortuivat liian arvokkaaseen valuuttaan ja liian matalaan korkoon. Kallis valuutta vei vientikilpailukyvyn, matala korko synnytti kuplatalouden.

Eikä eritahtinen meno euroalueella ole helpottamassa, vaikka talouksien tilinpitoa yritetään tasata massiivisin tukitoimin. Seurauksena vahvimmat taloudet vahvistavat suhteellista kilpailukykyään. Erot euroalueen sisällä kasvavat, niin myös tulontasaustarve maiden välillä. Tien päässä on tulonsiirtounioni, toiselta nimeltään velantasausunioni.

Suomessa kuulee tuon tuostakin tyytyväistä hyrinää matalista koroista. Tämä ”etelän lahja” pitää yllä ostovoimaa ja kotimaista kulutusta, sanotaan.

Mutta halvalla rahalla on myös vaaransa, jota Suomessa ei näytetä suuremmin noteerattavan. Ilmainen velkaraha voi suistaa myös terveet taloudet raiteelta. Veli ja veljenpoika sekoittuvat.

Valtiosihteeri Raimo Sailas varoitteli joitakin viikkoja sitten Kanava-lehdessä ”suorastaan perverssin alhaisten” korkojen vaaroista. Sailas kummasteli, ettei kukaan ole huolissaan säästäjien ostovoimasta, vaikka reaalikorot ovat selvästi negatiivisia. Toden totta. Suorastaan ”sailas” tilanne.

Halpa raha on vaarallinen ilmiö ymmärtämättömien käsissä. Vaihdanta vääristyy, kun vaihdon välineellä ei ole hintaa. Pääomat hakeutuvat helppoihin kohteisiin, kuten kiinteistöihin. Hyödykkeitä ja palveluja käyttävät liiaksi henkilöt, joilla niihin ei ole todellisuudessa varaa. Lystin maksavat säästäjät; ne harvat, joilla siihen olisi varaa.

Eikä siinä kaikki. Säästäjien kurittaminen nollakorolla nakertaa myös eläkesäästöjä, suurinta varantoamme. Eläkevastuut kasvavat, veroaste nousee väistämättömästi, kilpailukyky hyytyy.

Erityisesti nuorilta perheiltä näyttää kadonneen todellisuuden taju. Tyhjätaskut ottavat satojen tuhansien asuntolainoja ainoana mittapuuna selviäminen alhaisista koroista–rimaa hipoen.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, jos ennakoi Suomeenkin melkoista rutinaa, kun rahan hinta nousee jossain vaiheessa normaalitasolle, 4–5 prosenttiin. Kupla puhkeaa, lukaalien ja linnojen avaimia alkaa kasaantua pankkien tiskeille Amerikan malliin.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Savon Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.