Hankalia aikoja

Vaikeat ajat vaativat vahvat ja nuoret johtajat. Pääministerit Esko Aho ja Jyrki Katainen ovat astuneet tehtäviinsä nuorina talouskriisien keskelle. Pääministeri Ahon kautena tapahtui Suomen liittyminen EU:n jäseneksi.

Liittyminen ja maamme vakavin taloudellinen kriisi vaati poikkeuksellista osaamista pääministeriltä. Kritiikki välttämättömistä ratkaisuista oli myös ankaraa. Tuolloin syntyi ja käytettiin ilmaisua "Ahon hirmuhallitus". Hirmuhallituksen uskoteltiin vievän leivän lasten suusta ja ajavan maamme yleislakkoon.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusta ollaan sen alkumetreillä nostamassa "hirmuhallitusten" kabinettiin. Kritiikki kohdistuu osin eri asioihin kuin Ahon hallituksen aikaan. Yksi kritiikin kohde on kuitenkin sama ja syvä. Kohde on Euroopan unioni ja aivan erityisesti vallitseva talouskriisi.

Kreikan ongelmien laajenemisen torjunta on varmuudella Suomenkin etu. Kuinka kova hinta siitä joudutaan maksamaan Suomessa, on kiistelyn kohde vielä vuosia akuutin kriisin lauettuakin. Talouskriisi näyttää tarjoavan myös oivallista "keppihevoskyytiä " hallituspuolueiden puhtaasti poliittisille pyrkimyksille. Niissä ei tosiasiassa ole kyseessä kansan paras ideologia - enempää peruspalveluiden turvaaminen tai vahvemmat peruskunnat - vaan vahvemman oman puoluekannatuksen saavuttaminen.

Himoveroja Myös lehdistö on älähtänyt hallituksen haaveilemista himoveroista. Lehtien lukemista - tilausmaksujen nollaverokannan korottamisen kautta - uskotaan uhkaavan vaara. Onko lehtien lukeminen joutavanpäiväinen himo kuten karkkien ja tupakan nauttiminen? Niiden käytön kasvua on syytä pyrkiä ankarasti hillitsemään kansanterveydellisillä ja sivistyksellisillä perusteilla, veroruuvin avulla.

Himoveroa tarkasteli päätoimittaja Jari Tourunen (Savon Sanomat 27.6.) kriittisesti. Tourusen kysymystä - kenen etu mahdolliset lehtikuolemat ovat - voi jatkaa: keiden kustantajien ja puolueidenkin eduksi lehtikuolemat toimivat sekä minne median valta keskittyy kiihtyvästi?

Maakunta sanana näyttää poltelleen erityisesti näppejä ohjelman kirjoittamisessa joten se on korvattu poliittisesti tarkoituksenmukaisella ja tilannejoustavalla käsitteellä alue. Hallinnosta sanotaan: "Hallinto rakentuu eduskunnan alaiseen valtionhallintoon ja kuntien valtuustojen alaiseen kunnallishallintoon". Tämä on tuttu, vanha kuvaus ja pyrkimys kahden suurimman hallituspuolueen kuntaohjelmista jo vuosien ajalta.

Kuntapolitiikasta mainitaan, että "kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa".

Oi jospa ihan oikeasti ja viimeinkin koittaisi tuo aika ja päivä jolloin vahvistuisi paikallinen demokratia eikä valtion keskushallinto. Vahvistuisi kansallisessa ja EU:n poliittisessa retoriikassa viljelty läheisyysperiaate käytännöllisesti.

Ei näytä helpolta. Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ-, ja elinkeinoministeriö, kommentoi (Maaseudun Tulevaisuus 27.6.) aluehallinnon 10 miljoonan euron säästövelvoitteita. Edes ajatuksen tasolle ei häneltä nouse viesti, että kaikkien ministeriöiden keskushallinnosta olisi varaa karsia sekä edelleen alueellistaa töitä. Saatettaneen jopa tarvita lisää väkeä virtaviivaiseen keskushallinto-ohjaukseen alueiden parhaaksi.

Etuja valvottava Alustava laskelma kiinteistöveron poistamisesta valtionosuuden tasauksista merkitsee rajua tulonsiirtoa. Menettäviä kuntia on listauksessa neljä sivua, voittavia tasan yksi sivu. Suurin voittaja on Helsinki noin 33 miljoonalla eurolla, sitten Espoo 14:llä ja Vantaa 6 miljoonalla. Euroa asukasta kohden neljänneksi eniten saa Kittilä ja Pohjois-Savossa olisi ainoa voittaja Nilsiä, noin 761 euroa, joka on saman verran kuin Kuopion menetys.

Matkailu-, ja kesämökkikunnat ovat voittajia eri maakunnissa. Kaikkiaan Pohjois-Savon kunnat ja kaupungit menettäisivät 6,5 miljoonaa kyseisellä muutoksella. Itä-Suomessa vain Etelä-Savo ja sen kesämökkikunnat voittaisivat yhteensä 450 000 euroa kyseisessä uudistuksessa. Pohjois-Karjalassa menetykset olisivat Pohjois-Savon luokkaa ja Joensuu menettäisi peräti 1,3 miljoonaa.

Kun päälle lisätään valtionosuuksien muutoskaavailut ja lukioiden rahoituspohjan uudistukset, on syksyllä edessä ennen näkemättömän kova edunvalvontataistelu niin Kuntaliiton päätöksentekoelimissä kuin eduskunnassa.

Valtionosuuksissa ja niiden tasaamisessa ei ole kyse pienten kuntien ja kaupunkien kunnantalojen ja kaupunginjohtajien tukemisesta vaan niiden kuuluisten pienten - nuorten ja vanhojen - ihmisten, äänestäjien palveluiden turvaamisesta maamme eri puolilla erilaisissa olosuhteissa. Siis läheisyys-, ei kohtuuttomalla keskittämis-, ja karsintaperiaatteella missään maakunnassa.

Ottaa huomioon... "Valtio ottaa huomioon oman päätöksentekonsa aluekehitysvaikutukset" luvataan hallitusohjelmassa.

Juuri nyt on ratkaisevan tärkeää, että arvioidaan oikein millä konkreettisilla ratkaisuilla uutta nousua ja kasvua rakennetaan. Nyt ei ole oikea aika leikata koulutuksesta, tutkimuksesta, osaamisen ja yritysten kasvu-, ja tukipanoksista.

Olemme iloinneet Pohjois-Savossakin lukuisista lahjoituksista Itä-Suomen yliopiston peruspääomaan. Edellisen hallituksen aikaan toiminnalle luotiin kannustava toimintamalli ja toivottiin sitoutumista, näyttöjä maakunnista.

Näytöt on annettu. Nuoria tahdotaan kouluttaa lähilukioissa, ammatteihin omassa maakunnassa sekä panostaa käytäntölähtöiseen opetukseen ja tutkimukseen. Edellinen on tarpeen ottaa konkreettisesti huomioon.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.