Hellekesä muistuttaa puhtaan veden arvosta

Pohjois-Savon järvet olivat vielä alkuviikkoon mennessä enimmäkseen säästyneet Suomen vesistöihin laajasti levinneeltä sinilevältä. Vaara ei ole ohi, sillä vesiä lämmittävät ja leväkukintoja yllyttävät helteet jatkuvat ennusteiden mukaan jopa viikkoja. Levätilanne voi muuttua päivässä, eivätkä seurattavat havaintopisteet välttämättä kerro koko järvestä. Kaikkialla Suomessa uimareiden ja muiden sisävesien käyttäjien täytyy tarkkailla valppaasti, onko näkyvissä vihertäviä tai kellertäviä hiukkasia.

Maakunnan järvet ovat pysyneet uimakelpoisina mahdollisesti sen ansiosta, että lämmin ilma on ollut myös tyyntä. Pohjois-Savon ely-keskuksen limnologi Taina Hammar arvioi, että leville käyttökelpoisia ravinteita ei ole noussut syvemmältä, kuten tuulisella ilmalla käy. Säiden hieman viiletessä lämpötilakerrostuneisuus kuitenkin purkautuu, jolloin kukintaa voi muodostua ravinteiden saannin puolesta (SS 25.7.).

Jo valmiiksi rehevöityneissä järvissä elämä kärsii liiasta lämmöstä ja sen kiihdyttämästä happikadosta. Simpukoiden joukkokuolemia on havaittu Etelä-Suomessa, ja myös kalakuolemat uhkaavat (Yle 24.7.).

Rannikkoseudulla muistoihin jäävät lohduttomat kuvat sinilevän valtaamista, vihreän mönjän peittämistä merenlahdista. Erityisesti Suomenlahdella levätilanne kehittyi poikkeuksellisen vaikeaksi jo heinäkuun puolivälissä. Levälautat osoittavat, että Itämeri voi yhä huonosti, vaikka ravinnekuormituksen pienentämiseksi on ponnisteltu rantavaltioissa.

Muistikuva lapsuuden kesistä, jolloin uimavesi oli sekä lämmintä että kirkasta, voi silti olla pettävä. Esimerkiksi Kallaveden tila on parantunut 1980-luvulta, jolloin Savon Sellun aiheuttama fosforikuormitus oli nykytilaan verrattuna moninkertainen. Ympäristöluvan saaneen Finnpulpin havusellutehtaan fosforipäästöt lisäisivät kuormaa jopa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan tehtaan viereisen Kelloselän vedenlaatu heikkenisi, mutta Kallavesi säilyisi kokonaisuutena hyvässä tilassa.

Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän rehevöitymistä. Pohjois-Savon ely-keskuksen hydrobiologin Antti Kannisen mukaan levämäärien lisääntyminen johtuu kohonneesta lämpötilasta, ei niinkään pintaveden ravinteista (SS 23.7.).

Mahdollisuus uida vapaasti ja turvallisesti puhtaassa järvivedessä ja käyttää sitä vaikkapa saunavetenä on maailman mittakaavassa harvinaista luksusta. Valitettavan usein sen arvo huomataan vasta menetyksen jälkeen.

Onneksi vahinko ei useimmiten ole peruuttamaton, vaan vesiä voidaan myös ennallistaa. Kallaveden kirkastuminen vuosikymmenten saatossa on tästä hyvä esimerkki. Lupauksia herättää myös taannoinen kokeilu, jossa Siilinjärven Yaran kaivoksen kipsiä levitettiin pelloille Varsinais-Suomessa. Valuma-alueen vesistön fosforikuormitus väheni jopa 50 prosenttia. Tutkijoiden mukaan tehdasjätteenä syntyvän kipsin laajamittaisella käytöllä voitaisiin vähentää Itämerenkin ravinnekuormaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Lapsia kuin nälkävuosina

Maaseudun eläkeläisiä vaivaa vaihtoehdottomuus

Oikeusvaltion horjuttamiseen ei saa antaa aihetta

Mitähän lukisin

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Uudet palapelit eivät saisi mutkistaa sote-uudistusta

Ei ole sama, missä maassa maitoa tuotetaan

Kohtaa, kuuntele ja kannusta nuorta

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Tällä hetkellä ei ole keinoa korvata turvetta kokonaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.