Helleputki opetti monia asioita varautumisesta

Likimain kuukauden päivät jatkunut helleputki Suomessa alkaa sääkarttojen mukaan vihdoin hellittää tänä viikonloppuna. Jokseenkin varmaa kuitenkin on, että vastaavat lämpöjaksot palaavat, jos eivät ensi kesänä, niin kuitenkin nopeammin kuin vajaan kahdeksan vuosikymmenen päästä. Päättynyt heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian lämpimin, vieläpä selvällä erolla edelliseen, vuoden 1941 huippulukemaan. 0,4 asteen korotus ennätykseen on huima keskilämpötilassa.

Ne, jotka tunsivat nahoissaan, että heinäkuun sää oli luonnoton, olivat tuntemuksissaan oikeassa. Koskaan aiemmin ei Suomessa ole koettu vastaavaa. Toisaalta paras tieteellinen tietämys ilmastonmuutoksesta ennustaa, että nyt on kuultu vasta alkusoitto tulevasta. Tutkijoiden arvioissa maapallon keskilämpötila nousee 3–5 astetta vuosisadan loppuun mennessä, jos kasvihuonepäästöjä ei pystytä rajoittamaan. Suomessa ja yleisesti pohjoisilla leveysasteilla lämpö kohoaa kuitenkin kaksinkertaisesti planeetan keskiarvoon nähden.

Koko pohjoinen pallonpuolisko on kärvistellyt kesäkauden ennätyshelteissä, eikä piina ole ohi. Iberian niemimaalle odotettiin viikonlopuksi jopa historiallista 50 asteen rikkoutumista. Monelle maanpäällinen helvetti on silti vielä joillekin ilonaihe. Matkatoimistoista kerrotaan, etteivät suomalaisturistit ole peruneet aurinkolomiaan (Yle 3.8.).

Ei ole väärin ajatella perin pessimistisesti, että elonkehä on suistunut raiteiltaan, ja syypää siihen on ihmiskunta. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on jo raskaasti epäonnistuttu, mikä ei tarkoita, etteikö ponnisteluja päästöjen maailmanlaajuiseksi vähentämiseksi tulisi jatkaa yhä suuremmalla tarmolla. Varautuakin silti täytyy. Paras puoli tähän asti kuluneessa kesässä on, että se antaa roppakaupalla oppia tulevaa varten.

Ilman hellejaksoa ei olisi esimerkiksi havahduttu siihen, että voimassa olevan asumisterveysasetuksen mukaan sisälämpötila sairaaloissa ja vanhusten hoitokodeissa saa olla 30 astetta. Se on liikaa. Selvästikään asetusta laadittaessa ei ole tultu ajatelleeksi, että tukala helle voi jatkua kuukauden tai kuukausia.

Palveluasumisessa ja kaikessa asuntorakentamisessa ilmastonmuutokseen varautuminen on vielä lapsenkengissä. Etenkin monet kerrostaloasunnot muuttuivat helteissä pätseiksi, mikä kertoo kauttaaltaan huonosta suunnittelusta ja surkeista teknisistä ratkaisuista. Rakentamisen normittamisessa toimivan tuulettamisen ja riskiryhmiä varten myös ilman viilentämisen mahdollisuudet on otettava jatkossa vakavasti.

Kesä ei ole ollut ensimmäinen, joka muistuttaa ruokaomavaraisuuden välttämättömyydestä. Vaaran merkit ovat kuitenkin entistä näkyvämmin esillä, kun kato tai poikkeuksellisen huono sato koettelee Suomen lisäksi käytännössä koko Eurooppaa. Maatalouden selviytymistä varten tarvitaan kipeästi lisätukea sekä EU-tasolla että kansallisesti, sillä heikko satokausi on mantereella jo toinen peräkkäinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Meillä on rautamamma, joka ei ehkä välitäkään lastensa kärsimyksestä

Hirviä kannattaa metsästää aina kun mahdollista

Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Metsänomistajan pitää voida luottaa

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.