Helsinki voisi ottaa mallia maakuntien kaupungeista

Keskiviikon Helsingin Sanomissa joukko asiantuntijoita kirjoitti kauniisti siitä, miten Helsinki voi luotsata Suomen irti kivihiilestä. Pääkaupungista voisi lisäksi tulla suomalaisille yrityksille kansainvälisen mittaluokan referenssialue, ”jossa ne voivat kehittää uusia vähähiilisiä ratkaisuja, testata uusia innovaatioita ja näyttää cleantech-osaamistaan muulle maailmalle”.

Niinpä niin. On totta, että Helsinki todella voi luotsata Suomen irti kivihiilestä, koska Helsingin Energian energiantuotannosta noin kolmannes on tuotettu kivihiilellä. Energiayhtiön pääpolttoaine on länsisiperialainen maakaasu, jolla yritys tuottaa yli puolet energiastaan. Viime aikoina hehkutettu Helsingin Energian biomassapellettien käyttö Hanasaaressa ja Salmisaaressa on vielä vähäistä, sille niiden osuus polttoaineista jää 5-10 prosenttiin.

Kivihiilen käyttö kasvoi viime vuonna 34 prosenttia toissa vuoteen verrattuna. Kova kasvu johtui siitä, että turvetta oli niin vähän käytettävissä.

Yksi asiantuntijakirjoituksen allekirjoittajista oli Mikko Kosonen, jonka johtama Sitra on teettänyt aluetaloudellisia laskelmia kotimaisen puuhakkeen käytöstä. Sitra on julistanut, että Kuopion seudun aluetalous hyötyisi seitsemän miljoonaa euroa siitä, että Kuopion Energia käyttäisi kotimaista puuhaketta. Laskelmaa sinänsä ei ole aiheellista kyseenalaistaa, mutta julistuksella ei ole kuopiolaisittain suuresti uutta, sillä Kuopion Energia käyttää jo nyt kotimaista puuhaketta sähkön ja lämmön yhteistuotannossaan.

Kuopion tavoin puuhake on ihan normaalikäytössä. Haapaniemen voimalaitos käyttää pääosin turvetta ja puuta. Kivihiiltä Kuopiossa on käytetty parina talvena 3–4 prosenttia. Kuopion tavoin puunpoltossa edistyneitä kaupunkeja ovat Jyväskylä, Joensuu ja Mikkeli, joka on todellinen edelläkävijä Pursialan voimalaitoksellaan. Kaupunkiin on rakennettu metsähakkeen toimitusketju.

Maakuntien pääkaupungeissa osataan käyttää puupohjaisia polttoaineita, koska alueiden sahoilta tulee kutterinpurua ja purua, rakennuksilta kierrätyspuuta, kokopuuhaketta ensiharvennuksilta ja metsätähdehaketta sekä kantomurskaa päätehakkuuleimikoista.

Kivihiilen käytön vähentämistä vaativat Kososen lisäksi ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen, Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen ja Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula. Jokaisella on omat motiivinsa vaatia hiilivapaata energiantuotantoa. Kuula esimerkiksi vihjailee jo uudesta ydinvoimalasta Loviisaan.

Siinä kirjoittajat ovat oikeassa, että pääkaupunkiseudun ryhtyminen tosissaan kansainvälisen tason cleantech-pääkaupungiksi tarjoaisi työtä ja toimeentuloa monille ihmisille. Helsinkiläiset voisivat tulla ja ottaa maakunnista mallia esimerkiksi hakkeen hankintaketjun rakentamiseen. Maine cleantech-maana ei lisäänny niin pitkään kun kivihiilikasat julistavat helsinkiläisten suurta hiilijalanjälkeä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.