Herrat ja leidit Helsingin

Helsingin tai Brysselin herrojen pelko ei ole kansan viisauden alkuna vain tämän päivän ilmiö, vaan tällä populismiksi kutsutulla yhteiskunnallisella ajattelutavalla on pitkät juuret Suomen poliittisessa historiassa.

Meidän aikanamme populismi liitetään lähinnä puheenjohtaja Timo Soiniin ja hänen perussuomalaisiinsa, mutta samankaltaista suoraa vetoamista peruskansalaisten isänmaallisiin perustuntoihin harrastavat myös muitten puolueitten edustajat.

Populismin toi aikanaan voimalla Suomen sisäpolitiikkaan tullineuvos Veikko Vennamo, joka lähti 1950-luvun lopulla omalle yhden miehen tielleen Maalaisliitosta. Tampereen yliopiston valtio-opin professori David Arter muistuttaa kuitenkin yliopiston Aikalainen-lehdessä, että Maalaisliittokin oli alkuvaiheissaan 1900-luvun alussa ”periferinen populistipuolue”, joka haki kannatuksensa Karjalan, Pohjanmaan ja Oulun seudun takametsistä.

Maalaisliiton historiaa tutkinut Arter mainitsee nimeltä erityisesti kaksi maakunnista valittua kansanedustajaa, ”joille Helsingin elämäntapa meni yli ymmärryksen”.

Toinen heistä oli kuopiolaissyntyinen Hilma Räsänen, maalaisliiton ensimmäinen naispuolinen kansanedustaja vuoden 1906 eduskunnassa, toinen pohjoispohjalainen Anna Ängeslevä.

Ängeslevästä Arter sanoo, että tämä ei voinut ymmärtää, miksi hyvin toimeentulevat leidit Helsingissä käyttivät käsineitä kesällä aja ajoivat raitiovaunulla, Arter sanoo.

–Tämä oli tavallaan maamoukka-mentaliteettia. Helsinki oli vieras paikka, jossa eliitti nautiskeli. Herravihaa oli ilmassa.

Arterin mukaan Maalaisliitto, keskustan edeltäjä, luopui Suomen itsenäistyessä vuonna 1919 populistisesta perinnöstään ja ”liittyi establishmenttiin” eli toisin sanoen: alkoi käyttäytyä sivistyneitten puolueitten tavalla.

Vennamon perustamat pientalonpoikien ja maaseudun puolueet vaikuttivat politiikan kentällä nelisen vuosikymmentä, ennen kuin aika ajoi maahenkisen ”vennamolaisuuden” ohi.

Soinin perussuomalaiset on lähtökohdiltaan aivan toinen puolue kuin entinen SMP. Maa ei ruoki enää poliitikkoja ja puolueita, vaan kannatus on imettävä asvaltoiduista kaupungeista.

Maaseutu on tyhjentynyt, mutta kaupungeissa väki lisääntyy. Näin soinilaiselle sananjulistukselle riittää kuulijoita myös tulevaisuudessa. David Arter on Aikalaisen haastattelussa varma, että perussuomalaiset voivat menestyä puolueena myös sen jälkeen, kun aika jättää Soinista.

Perussuomalaiset eivät ole vain meikäläinen ilmiö, vaan osa yleiseurooppalaista poliittista siirtymää.

1900-luvun politiikantutkijat puhuivat ”sinistrismistä”. Sen mukaan uudet puolueet syntyivät yleensä vasemmalla ja kesyyntyessään siirtyivät vähitellen kohti keskustaa ja oikeistoa.

Neuvostoliiton hajoamisen ja kommunismin aatteen pettämisen jälkeen sinistrismin teorialta on mennyt pohja pois. Geometrisesti ajateltuna uudet puolueet syntyvät nyt joko vallitsevan järjestelmän ala- tai ulkopuolelta.

Vasemman laidan sinistrismin sijasta voisi kai puhua nyt poliittisesta ”subismista” tai ”transismista”, koska uusien liikkeiden kannattajakunnan runkona ovat ihmiset, jotka tuntevat jääneensä jalkoihin tai syrjäytyneensä muutoin viime aikojen maailmanmenossa.

Mitä enemmän elämä teknistyy ja monimutkaistuu, mitä enemmän joudutaan tekemisiin vieraitten kanssa ja mitä syvemmiksi kasvavat taloudelliset erot, sitä enemmän löytyy kaikupohjaa alhaalta tai ulkopuolelta nousevalle napinalle ja joskus jopa kapinalle.

Siinä on haastetta herroille Helsingin ja Brysselin. Kuin myös niille Anna Ängeslevän mainitsemille leideille.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Välttämättömyydestä tulee hyve

Puolueen etu ennen kaikkea

Kotimaista ruokaa pääsiäisen juhlapöytään

Hammaslääkärikoulutus muistuttaa yhteistyöstä

Mikä ei muutu

Kolmannen asteen ratkaisu

Kokemus korvaa määrän Savon EU-ehdokkaissa

Automatkoista halutaan entistä turvallisempia

Vaaleissa hävinnytkin on ihminen

Nyt vihaa poistamaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.