Hidas kasvu ei riitä julkisen talouden tasapainotukseen

Valtiovarainministeriön virkamiehet asettelivat maanantaina huolellisesti sanojaan, kun he esittelivät tuoreinta ennustettaan Suomen talouden lähivuosien näkymistä. Tilaisuuden kovaksi ytimeksi paljastui tuttu viesti: julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, sillä velka suhteessa bruttokansantuotteeseen uhkaa lähteä jälleen kasvuun väestön ikääntymisen vuoksi. Suomen tämän vuoden kasvun ennuste pudotti 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin. Ensi vuonna kasvu hidastuu yhteen prosenttiin ja sen jälkeen alle yhden prosentin.

Noin siis käy, jos ei käy huonommin. Talouden näkymä on säätermein ilmaistuna puolipilvinen poutasää. Epävarmuustekijöitä on kesän aikana ilmaantunut kuin myrskyn merkkeinä sen verran taivaanrantaan, että ennusteen kaikki arviot pitää varustaa useilla jos-lauseilla. Jos maailmantalouden kauppakiista ei entisestään syvene. Jos sopimukseton brexit ei toteudu. Jos geopoliittiset jännitteet eivät sotke maailmantaloutta. Jos alhainen korkotaso säilyy. Jos euroalueen taloudet elpyvät. Vaikka ei kävisi huonommin, pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite jää matalan kasvun oloissa haaveeksi. Ennusteen mukaan vuonna 2023 työllisyysaste olisi 73,1 prosenttia. Työllisyysaste pysyy niinkin korkealla lähinnä siksi, että työvoimaa siirtyy eläkkeelle enemmän kuin työikäisten määrä kasvaa.

Ilman erityistoimia julkisen talouden alijäämä on silloin noin 3,7 miljardia euroa, kun sen pitäisi olla nolla. Hallitus on päättänyt 1,4 miljardin euron pysyvistä menolisäyksistä, joita katetaan pysyvin tulonlisäyksin ja uudelleenkohdennuksin, mutta silti kattamatta on 2023 yhä 400 miljoonaa euroa.

Hallitus on sitoutunut tasapainottamaan taloutta. Teoriassa käytettävissä olevia keinoja on kolmea lajia: veronkorotukset, julkisten menojen leikkaukset ja työllisyysasteen nosto. Jos työllisyysasteen nostamiseksi ei löydy keinoja esimerkiksi sosiaaliturvan uudistuksesta tai työvoiman ulkopuolisten aktivoinnista, silloin pitää leikata menoja tai korottaa veroja tai sekä että.

Virkamiehet tyytyivät vain vihjaamaan, että työehtosopimusneuvotteluissa pitäisi kaikilla osapuolilla olla malttihattu päässä. Jos palkat hieman nousevat, se pitää kotimaista kysyntää yllä. Jos ne nousevat enemmän kuin keskeisissä kilpailijamaissa, kustannuskilpailukyky heikkenee. Ministeriön talousennusteeseen on laskettu sisään ensi vuodelle kolmen prosentin ansiotason nousu, joka sisältää 2,3 prosentin nousun sopimuspalkkoihin ja 0,8 prosentin liukuman. Tekninen laskelma olettaa palkkanousua, koska työmarkkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat varsin huonosti.

Virkamiesten mukaan hallituksen maanantaina julkaiseman valtion budjetin finanssipoliittinen viritys voi osoittautua hyvinkin tarkoituksenmukaiseksi, jos hitaamman kasvun riski toteutuu ja talous sukeltaa. Toisin päin: jos ennuste perusurasta toteutuu, nyt hallitus hätäilee elvytyksineen. Mistä sitten otetaan paukut, jos ja kun tilanne tulee päälle?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.