Historiallinen uudistus

Puolustusvoimien lähivuosien uudistusta on luonnehdittu historialliseksi. Se viittaa muutosten mittavuuteen. Kun rahat eivät riitä nykyisen kokoisiin puolustusvoimiin, niiden kokoa ja toimintaa on supistettava ja nykyaikaistettava. Puolustusvoimien uudistaminen tapahtuu pääasiassa suorituskykyjen varmistamiseksi.

Muutoksessa on pidettävä mielessä puolustuskyvyn uskottavuus. Puolustusvoimilla on merkitystä vain silloin, kun ne pystyvät toteuttamaan uskottavasti lain määräämät tehtävät: Suomen sotilaallisen puolustuksen, viranomaisten auttamisen siviilionnettomuuksissa ja kansainväliset tehtävät.

Uskottavuus mitataan eritoten Suomen rajojen ulkopuolella, ei vain meidän mielissämme. Suomen ympäristössä on huomattava määrä sotilaallista kapasiteettia. Se on otettava huomioon puolustusvoimien uudistamisessa.

Uudistus ei saa tarkoittaa puolustuskyvyn alasajoa eikä puolustuksemme perinteisten vahvuuksien, kuten laajan reservin, hylkäämistä. Sellainenkin uudistus olisi valitettavasti historiallinen, että myöhempi historiankirjoitus toteaisi vuosien 2011-15 ratkaisujen merkinneen puolustusvoimien alasajoa.

Äkkijarrutus Jyrki Kataisen (kok.) hallitus asetti viime kevään ohjelma- ja kehysneuvotteluissa Säätytalolla puolustusvoimat ylittämättömän muurin eteen. Se ei hyväksynyt puolustusvoimien omaa siltaesitystä, jolla huomattaviin säästöihin olisi päästy muutaman vuoden päästä. Uusi hallitus edellytti isoja säästöjä heti. Siitä seuraa äkkijarrutus.

Merkittäviä säästöjä saadaan nopeasti vain supistamalla puolustusvoimien toimintaa. Maastopäivät vähenevät, laivat ovat merellä ja lentokoneet ilmassa vähemmän, kertausharjoitukset supistuvat. Kaikella tällä on puolustuskykyä heikentävä vaikutus vuosiksi eteenpäin.

Leikkausten syvyyttä kuvastaa sekin, että joudutaan pohtimaan henkilökunnan - myös sotilaiden - irtisanomista. Väen vähennystarve on 2 000 - 3 000 henkeä. Nyt puolustusvoimien palveluksessa on vajaat 15 000 naista ja miestä. Kun puolustusvoimat sanoo rahan puutteen takia irti sotilaitaan, se on karu viesti.

Koko maan verkko Kovimmat poliittiset keskustelut käydään kuten aina puolustusvoimien joukko-osastoista, varikoista, varastoista, esikunnista ja muista toimintapisteistä. Tähän mennessä puolustusvoimat ovat olleet läsnä koko maassa. Sillä on turvallisuuden lisäksi myös maanpuolustustahtoon heijastuva vaikutus. Puolustusvoimat koetaan koko kansan ja maan asiaksi.

Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan puheissa on ilmoitettu yks'kantaan, että joukko-osastoja suljetaan. Tämä verkko on harventunut vuosikymmenten mittaan aina samoista syistä. Tästä eteenpäin puolustusvoimien yksiköiden lopettaminen tuntuu rankemmalta. On iso riski, että laajat alueet tyhjentyvät tykkänään puolustusvoimien toiminnasta. Aluetoimistot jäänevät joka tapauksessa joka puolelle Suomea.

Joukko-osastojen lakkautukset liippaavat ainakin valmisteluvaiheessa kaikkia puolustushaaroja. Yksin maavoimat eivät voi kantaa tätä taakkaa. Meri- ja myös ilmavoimat kohtaavat uudelleen järjestelyjä. Oma erityistapauksensa on Dragsvikin joukko-osaston tulevaisuus.

Maakunnissa joukko-osastojen lopettaminen liitetään nykypolitiikan yleiskuvaan: keskittämiseen, kuntien pakkoliitoksiin, vaalipiirien yhdistämisiin ja alueellistamisen hiljentymiseen. Maakuntien huoli joukko-osastoista on tältä pohjalta erittäin ymmärrettävää.

Kaiken tämän jälkeen on toki sanottava, että Suomea ei puolusteta varuskunnista käsin. Yhteiskunnan yleiskunto, tiedustelu-, valvonta- ja johtokyvyt, joukkojen liikkuvuus ja iskuvoima sekä riittävä reservi ratkaisevat tiukan paikan tullen.

Yhteisymmärrys Julkisuuteen ei ole kerrottu, miten puolustusvoimien toimintaan ja hankintoihin suunnatut leikkauspäätökset Säätytalon kähinöissä syntyivät. Säästötarve on vuosina 2012 -15 tosiasiassa jopa yli 500 miljoonaa euroa.

Joutuu kysymään, tiesikö hallituksen tuleva johto leikkausten seuraukset. Uusi puolustusministeri oli ensimmäisissä lausunnoissaan tyrmistynyt, vaikka oli siunaamassa leikkauspäätöstä. Stefan Wallin (r.) nosteli jo Natoakin esiin. Arvioni on, että Säätytalon neuvottelijat eivät olleet riittävästi selvillä tekemiensä päätösten seurauksista.

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen on kiitettävästi valottanut uudistusten koko kuvaa. Hänen puheensa Iisalmen maanpuolustusjuhlassa 13.8.2011 kannattaakin lukea huolella. Kun maan hallitus lähes vaikenee uudistuksen valmistelusta, aikataulusta, parlamentaarisesta seurannasta ja koko operaation suuntaviivoista, on ilahduttavaa, että komentaja sanoo jotakin osviittaa.

Suomessa on ollut tapana hakea laajaa yhteisymmärrystä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjoista. Se on viime vuosina tapahtunut selontekojen muodossa. Niin ei saa kerta kaikkiaan käydä, että hallitus päättää lakkautuksista ilman parlamentaarista valmistelua.

Yhteisymmärrystä tarvitaan tällä kertaa kipeämmin kuin vuosikymmeniin - niin vakavista asioista on kysymys. Olisi epäviisasta jättää oppositio uudistusten valmistelutyön ulkopuolelle.

Presidentti linjaa Puolustusvoimien suuruudistusta valmistellaan samaan aikaan kun presidenttiehdokkaat käyvät tammikuun loppua kohti kiihtyvää kampanjaa. Uusi presidentti joutuu määrittelemään lähes ensi töikseen puolustuspolitiikan linjaa, myös puolustusvoimien uudistamista.

Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Kaikki presidentit - Kekkosesta Haloseen - ovat perehtyneet puolustusvoimien asioihin perusteellisesti ja ottaneet asemansa perusteella tiukasti kantaa kaikkiin olennaisiin puolustuskysymyksiin. Presidentti on ollut ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen valmistelun peräsimessä.

Presidenttiehdokkaiden puolustuspoliittinen osaaminen ja näkemys on pantava vaalikeskusteluissa läpivalaisuun. Siinä keskustelussa jokaisen ehdokkaan on kerrottava mielipiteensä kulisseissa meneillään olevasta suuruudistuksesta.

Presidentin on vastattava ytimien ytimeen: miten nyt käytettävissä olevilla, leikatuilla voimavaroilla pidetään huoli puolustuskykymme uskottavuudesta.

Kirjoittaja on iisalmelainen kansanedustaja (kesk.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Hallitus ei saa katsella kuntien ahdinkoa sivusta

Hutiloinnin hinta

Liian hyviä neuvoja

Turkki pelaa kyynistä peliä, jota heikko EU vain moittii

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.