Hoitajamitoitukset määräävät palkankorotuksia

Kuntatyönantajat (KT) on laskenut pysähdyttävän laskelman siitä, mihin hoito- ja sosiaalityöntekijöiden ammattiliittojen ajama 1,8 prosenttiyksikön ylimääräinen vuotuinen palkankorotus johtaisi kymmenessä vuodessa. Tämän päivän tasoon verrattuna palkankorotuksista tulisi kymmenessä vuodessa yhteensä lähes kahdeksan miljardin euron lisälasku. Summa olisi suurempi kuin tämän vuoden työvoimakustannukset.

Mielenkiintoiseksi laskelman tekee se, että vuotta kohti laskien kahdeksan miljardin lisälasku kymmenessä vuodessa merkitsee 800 miljoonaa euroa, joka puolestaan on 3,8 prosenttia tämän vuoden työvoimakustannuksiin verrattuna. 800 miljoonalla eurolla saisi palkattua 15 700 sairaanhoitajaa kymmeneksi vuodeksi.

KT:n pelko on luonnollisesti se, että hoitohenkilöstön palkankorotukset johtaisivat nopeasti palkkainflaatioon. Koko kunta-alalla 1,8 prosentin korotus merkitsisi samalla tavalla yhteenlaskien lähes 22 miljardin euron lisäkustannusta kymmenessä vuodessa. Korotus vastaisi suuruudeltaan keskimäärin 2,2 prosenttiyksikön korotusta jokaisen veronmaksajan kunnallisveroprosenttiin. Vertailun vuoksi, hallituksen ehdotus valtion ensi vuoden talousarvioksi päättyy 57 miljardin euron loppusummaan.

Laskelmat on syytä ottaa todesta. Ne ovat silkkaa matematiikkaa, eivät pahantahtoisuutta. Numerot osoittavat, että on mahdotonta korottaa palkkoja paljon, kun samalla yritetään palkata lisää väkeä.

Yhtä lailla todesta on otettava se metakka, joka alkuvuodesta syntyi aivan aiheellisesti vanhusten surkeasta hoidosta. Vanhustenhoidon arkikarmeus sai poliitikot sitoutumaan hoitajamitoituksen nostamiseen. Nyt mitoitus 0,7 hoitajaa per hoidettava tehostetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa on tulossa lakiin. Se edellyttää noin 4 500 uuden työpaikan luomista.

Tehyn, Superin, OAJ:n ja JHL:n keskuudessa on jo alettu ymmärtää kuntien talousahdinkoa (Helsingin Sanomat 4.9.). Tehyn ja Superin kymmenvuotisen palkkaohjelman palkankorotusvaatimus on tarkentunut 80 miljoonan euron nettokustannukseksi kunnille, ja idea on sisällyttää se valtionosuuksiin.

Tilanteen vaikeuskerrointa lisää hoiva-alalla vallitseva ankara pula työntekijöistä. Epäilemättä työntekijäpulaa pahentaa palkkauksen jälkeenjääneisyys, mutta lisäksi alalta poissiirtymisiin ammattilaisia ajavat myös työolot kuten työvuorosuunnittelu sekä johtaminen. Syistä on pääteltävissä, että jos työkavereita olisi enemmän ja työolot mukavammat, palkankorotusvaatimukset oletettavasti vaimenisivat merkittävästi.

Hoiva-alan vaikeaan yhtälöön on etsittävä ratkaisua jostakin puolivälin paikkeilta. Koska hoitajamitoitus menee lakiin, se on ensisijainen, koska lakia on noudatettava. Siitä seuraa, että palkankorotusten suuruus on hoitajamitoitukselle alisteinen. Hoitajille maksetaan palkankorotuksia, jos mitoituksen toteutuksen jälkeen on vielä millä maksaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Meillä on rautamamma, joka ei ehkä välitäkään lastensa kärsimyksestä

Hirviä kannattaa metsästää aina kun mahdollista

Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Metsänomistajan pitää voida luottaa

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.