Hoitoalan opintojen kynnystä kuului korottaa

Vanhustenhoidon syvästä kriisistä kertovien tietojen lomassa kuultiin viikonloppuna pikku-uutinen soveltuvuuskokeiden palaamisesta sote-alan opintoihin (Savon Sanomat 11.2.). Hoidon laiminlyöntejä koskeneiden tuoreiden kohujen keskellä moni oli saattanut jo unohtaa aiemman kohun siitä, että melkein kuka tahansa on viime vuosina voinut päästä lähihoitajaksi.

Helsingin Sanomat kertoi viime vuoden lokakuussa ammattikoulujen opettajien vakavasta huolesta, että osa lähihoitajista voi valmistua ilman alan perustaitoja. Potilasturvallisuuden pelättiin vaarantuvan, jos hoitajiksi pääsisi ihmisiä, joilla on vaikeuksia esimerkiksi yksinkertaisissa lääkelaskutoimituksissa tai vakavia oman elämänhallinnan ongelmia. Uutisointi ja sitä seurannut keskustelu vauhdittivat soveltuvuustestien palauttamista opiskelijavalintoihin.

Karsiutuvuudesta luovuttiin hallituskauden alkupuolella, mutta taustalla oli jo edellisen hallituksen päätöksiä. Sittemmin asiaa pohtinut työryhmä oli juuttunut tarkastelemaan asiaa kapeasti hakijoiden ihmisoikeuksien näkökulmasta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toimi asiassa vuodenvaihteessa viimein ripeästi palauttaen mahdollisuudet testaamiseen asetuksen muutoksella.

Lähihoitajakoulutuksella on valitettavasti ollut maine, että sinne ovet avautuvat, jos hakija ei pääse minnekään muualle. Savon Sanomien haastattelema (10.2.) kokenut hoitaja kertoo, että hoidon taso on hänen uransa aikana laskenut ”kuin lehmän häntä”, ja liittää muutoksen juuri soveltuvuustestien poistamiseen. Hänen mukaansa hoitotyön etiikka on kadoksissa, eikä hyvä hoito olekaan enää kunnia-asia.

Kynnys alalle pääsemisessä nousee samaan aikaan, kun hoitajia tarvittaisiin tuhansia lisää. Alustavien arvioiden mukaan lakiin kirjattava 0,7 hoitajan mitoitus vaatisi 3 000 – 4 000 uutta työntekijää. Yhtälö on haastava, vaikka kävisi niin onnellisesti, että poliittinen yksimielisyys riittäisi rahojen löytymiseen mitoitukseen yltämiseksi.

Soveltuvuustestejä tarvitaan ja kipeästi, vaikka alkuvaiheessa ne näyttäisivät jopa pahentavan hoitajapulaa. Testit kuitenkin kohentavat alan mainetta opiskelijoidenkin silmissä ja vähitellen lisäävät sen houkuttelevuutta. Viime päivinä uutisoidun hoitajapaon takana on hoivayhtiöiden härskin aliresursoinnin lisäksi muunkinlaista työoloista johtuvaa uupumusta. Haastatteluista piirtyy järkyttävä kuva alasta, jolta juuri monet tunnolliset kaikkoavat, kun eivät pysty venymään omantuntonsa vaatimaan työsuoritukseen.

Hoitoalan kriisissä kaikki hyvät neuvot ovat sananmukaisesti kalliita. Myös hoitajien palkkoihin olisi saatava tasokorotus, joka hillitsisi rajua vaihtuvuutta. Sari Sairaanhoitaja -vaaliteema tekee vääjäämättä paluuta, mikä voi hirvittää niin valtiovarainministeriössä kuin sote-yhtiöiden talousjohdoissa. Yhtenä keinona on pidettävä esillä työperäistä maahanmuuttoa, jota lisäämällä voisi olla saatavissa nopeastikin jo valmiiksi osaavia tekijöitä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kahdet tärkeät vaalit ajoittuivat liian lähekkäin

Mökkeily ei hiivu vaan muuttaa muotoaan

Lisää liiketoimintaosaamista

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Kirje pysäyttää kiireessä

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Härskit myyjät kodeissamme

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.