Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Hallituskausi toisensa jälkeen epäonnistuneella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella on tavoiteltu säästöjen ohella palvelujen saatavuuden parantamista. Nykyistä edeltäneen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sittemmin kaatuneen soten ytimessä oli hoitoon pääsyn nopeuttaminen asiakkaan valinnanvapauden avulla. Yksityisten terveysyhtiöiden nostaminen tasa-arvoisiksi julkisen palvelun rinnalle olisi purkanut jonoja, joskaan ei ilman kustannuksia.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi hoitotakuun tiukentaminen seitsemään päivään eli kiireettömän potilaan pitäisi päästä terveyskeskuslääkärille viikossa. Hallitus aikoo edeltäjiensä tapaan viedä myös sote-uudistuksen loppuun asti. SDP:n ja keskustan välille syntyi keväällä kivuttomasti yhteisymmärrys suurista linjoista, 18 maakunnasta ja julkisten palveluntuottajien ensisijaisuudesta. Piru asuu silti tulevissakin yksityiskohdissa.

Varsinainen sote ei tällä kierroksella nytkähdä eteenpäin ennen vuodenvaihteeseen mennessä valmistuvia esiselvityksiä, jotka koskevat Helsingin ja Uudenmaan erityisasemaa sekä kuntien mahdollista roolia palvelujen järjestäjinä.

Hoitotakuun toteuttaminen maksaa yhteiskunnalle paljon, oli sote-malli mikä tahansa. Hoitojonoja voidaan purkaa ja niitä pitää purkaa riippumatta hitaasta ja vaikeasta uudistuksesta, yksinkertaisesti syöttämällä järjestelmään lisää rahaa. Tiistaina hallitus kertoikin soten ohituskaistasta, jolla satsataan jonojen lyhentämiseen ja uusien terveyskeskuslääkäreiden palkkaamiseen jo ensi vuonna.

Hallitus pyrkii kolmivuotisella Tulevaisuuden terveyskeskus -ohjelmalla vahvistamaan perusterveydenhoitoa. Tähän tarkoitukseen kunnat saavat 70 miljoonaa euroa lääkärivajeen paikkaamiseen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan vuosina 2005–16 palkattiin erikoissairaanhoitoon 3 700 lääkäriä ja terveyskeskuksiin 300. Perusterveydenhuollossa on auki noin 300 vakanssia. Hallitusohjelman mukainen hoitotakuu edellyttäisi tuhatta uutta lääkäriä.

Kiuru ja ministeriön asiantuntijat moittivat aiheellisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon suhdetta, jota on parasta korjata perustason eduksi. Erikoislääkäreitä aiotaan siirtää terveyskeskuksiin, mikä puolestaan edellyttää entistä laaja-alaisempia keskuksia, joiden muodostamista ohjelmassa niin ikään tavoitellaan.

Lääkäripula ei johdu vain resursseista vaan myös perusterveydenhoidon heikosta vetovoimasta. Entistä vahvemmissa terveyskeskuksissa lääkäreillä olisi mahdollisuus haluamaansa tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä moniammatillisten tiimien rakentamiseen.

Kaikki tämä maksaa. Jos ihmisten sairauksia kuitenkin päästään hoitamaan nykyistä nopeammin ja ennaltaehkäisevästi, voidaan säästää kustannuksia toisesta päästä, kaikkein raskaimmasta erikoissairaanhoidosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat kouluun

Muuan tarina

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Perusoikeuksien rajoja on joskus hyödyllistä mitata

Aivovammat ovat ongelma jääkiekossa

IBM – reikäkorteista pilvipalveluun

Kiroilevalta isältä vesselille

Talvihoidon tasokorotus teillä paikallaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.