Hongkong on Krimin kanssa samalla tiellä

Kiinan ja Venäjän kehityskulut ovat noudattaneet hämmästyttävän paljon toisiaan. Kiinan valtionpäämies Xi Jinping on sementoinut asemansa elinikäiseksi. Samaan tähtää Venäjän presidentti Vladimir Putin perustuslakiuudistuksella, joka sinetöidään muodollisesti kansanäänestyksessä.

Molemmat suurvaltiot ovat määrätietoisesti kasvattaneet valtapyrkimyksiään. Kiina on esimerkiksi lisännyt vuosikausia läsnäoloaan Afrikassa. Putinin on pyrkinyt nojaamaan suosiotaan voimalliseen kansallistunteeseen, josta tuorein esimerkki oli taannoin Moskovassa Punaisella torilla pidetty Voitonpäivän paraati. Mielleyhtymiltä Neuvostoliiton suuruuden päiviin ei voi välttyä.

Kiinalle ja Venäjälle on yhteistä myös se, kuinka ne ovat suhtautuneet alueellisiin itsemääräämisoikeuksiin. Räikein esimerkki oli, kun Venäjä miehitti ja liitti itseensä Ukrainalta Krimin kuusi vuotta sitten.

Venäjälle asetettiin kansainvälisiä pakotteita. Ne ovat olleet tehottomia. Venäjä ei niemimaata palauta. Päinvastoin itäisessä Ukrainassa kytee edelleen Venäjän tukema konflikti.

Kiinalla on Hongkongissa oma kriminsä.

Kun Iso-Britannia luovutti Hongkongin Kiinalle 1990-luvun loppupuolella, ne sopivat Hongkongille laajan itsemääräämisoikeuden vuoteen 2047 saakka. Kiina on kuitenkin tiivistänyt otettaan erityishallintoalueella.

Konkreettinen osoitus tuli, kun Kiinan kansankongressin pysyväiskomitea hyväksyi ohi Hongkongin parlamentin turvallisuuslain. Se lisää oleellisesti Kiinan vaikutusvaltaa Hongkongissa. Laki kriminalisoi esimerkiksi Kiinan vastaisen kumouksellisen toiminnan, separatismin ja vehkeilyn ulkovaltojen kanssa.

Länsimaat ovat voimakkaasti kritisoineet lakia. Eikä ihme. Turvallisuuslaki rapauttaa Hongkongin autonomista asemaa. Kiinalla on lisäksi kyseenalainen maine ihmisoikeuksien kunnioittamisessa.

Mediatietojen mukaan turvallisuuslain rikkomisesta enimmäisrangaistukseksi langetaan elinkautinen vankeus. Jos laki olisi ollut jo voimassa, kysymys kuuluu, millaisia tuomiota olisi langetettu Hongkongissa pidettyihin laajoihin turvallisuuslain vastaisiin mielenosoituksiin osallistuneille? Poliisi käytti mielenosoittajia vastaan vesitykkejä ja kyynelkaasua.

Kiina ja Venäjä käyttävät vaikutusvaltansa kasvattamisessa suuremman oikeutta. Kun tarve on vaatinut, kansainvälisiä sopimuksia on rikottu vastalauseista ja talouspakotteista huolimatta.

Entistä tärkeämpää on, että länsimaiset demokratiat vahvistuvat vastavoimana. Kun Yhdysvallat on menettänyt tasapainoaan, yhtenäisen Euroopan merkityksen kasvusta on huolehdittava myös koronapandemian aikana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vain hyvien ominaisuuksien haluaisi periytyvän, mutta se ei mene niin

Helppoja keinoja tulisi käyttää ennen vaikeita

Vakoojia ja populaarikulttuuria

Räjähdyksestä katastrofi kovaonniselle Libanonille

Uimareilla kelpo oltavat Kuopiossa

Päivän päähän näkee hämärästi

Koulujen määrä tuskin puolittuu loputtomiin

Rahalla saa ja hevosella pääsee

KPY:n uudet linjaukset ovat välttämättömiä

Valmistajatkin odottavat maskisuositusta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.