Huippujääkiekko on myös suurvaltapolitiikkaa

Venäjän presidentti Vladimir Putin teki lauantaina kahdeksan maalia Sotshin olympia-areenalla näytösottelussa, jossa pelasi takavuosien venäläisiä jääkiekkolegendoja. Putinin taitoja olisi tarvittu myös sunnuntai-iltana MM-kisojen finaaliottelussa, jossa Kanada murskasi Venäjän maalein 6–1.

Kanadan ylivoimaisen kiekkotaituruuden ohella finaali tullaan muistamaan venäläispelaajien epäurheilijamaisesta käytöksestä. Ennen ottelua venäläiset yrittivät psyykata vastustajaa kerääntymällä tuijottamaan heitä alkulämmittelyissä. Ottelun jälkeen osa hävinneistä pelaajista kiiruhti pukukoppiin eikä jäänyt kuuntelemaan Kanadan kansallishymniä, kuten alkeellisimpiin reilun pelin käytössääntöihin kuuluisi.

Todennäköisesti mikään maa ei olisi pystynyt haastamaan finaalissa Kanadan nimivahvaa joukkuetta, joka oli myös taktisesti ylivertainen. Venäjä kuitenkin pilasi mahdollisuutensa jo kättelyssä, sillä sen toiminta perustui pelkoon, negatiivisuuteen ja vilunkiin.

Vielä vuosi sitten Venäjä voitti Suomen Valko-Venäjän Minskissä finaalissa, jossa tuomarit vihelsivät Putinin silmien alla häpeällisesti kotiinpäin. Tällä kertaa tuomareistakaan ei ollut apua.

Jääkiekko ei Venäjällä ole koskaan ollut pelkästään urheilua muiden joukossa. Neuvostoliiton ajoista lähtien se on valjastettu valtiollisen propagandan palvelukseen. Lajilla on itänaapurissa yllättävän nuori historia. Jääkiekko omaksuttiin Neuvostoliitossa vasta toisen maailmansodan jälkeen, ja maa osallistui MM-kisoihin ensi kertaa 1954. Maailmanmestaruudesta debyyttikisoissa alkoi ”punakoneen” valtakausi, joka kesti Neuvostoliiton hajoamiseen saakka.

Punakone ihastutti pelillisellä taituruudellaan ja luovuudellaan, mutta pelaajat maksoivat menestyksestä kovan hinnan. Kiekkotähdet alistettiin kovaan leirielämään 11 kuukautta vuodessa perheen ja yksityiselämän kustannuksella.

Neuvostoliiton jääkiekossa pelattiin sosialistimaan maineesta ja kunniasta. Nyt, kun Putin on palauttamassa Venäjän suurvalta-asemaa ja nostattamassa kylmän sodan vastakkainasettelua, on jääkiekkokin palannut entiseen rooliinsa.

Voittaminen pakolla on kuitenkin vaikeaa, kun huippumaiden tasoerot ovat nykyaikana pienet. Venäjä koki tämän karvaasti Sotshin olympialaisissa, jonka kiekkoturnauksesta piti tulla Putinin uuden mahdin näytös. Pieni Suomi pilasi käsikirjoituksen voittamalla isännät puolivälierässä. Venäjän valmentaja, aikansa neuvostotähti Zinetula Biljaletdinov totesi pelin jälkeen: ”Syökää minut, niin minua ei enää ole”. Kun häviäminen on kielletty, ei urheilemisen ilosta ja urheiluhengestä jää mitään jäljelle.

Jääkiekon asema Venäjällä on erikoinen, sillä kyseessä ei ole millään muotoa globaali valtalaji. Ehkä sen takia maajoukkueen ulkoisella maineella ei katsota olevan merkitystä.

Jääkiekko osoittaakin Venäjällä vallanpitäjien mahtia omille kansalaisille. Pelaajien oireilu on vain heijastusta yhteiskunnallisista ongelmista, jotka maassa ovat ikiaikaisia mutta joita Putinin politiikka entisestään syventää.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.