Huoleen maailmanrauhasta on valitettavasti syytä

Konepistooleja esillä pitävät poliisit Helsinki–Vantaan lentokentällä ovat suomalaisillekin näkyvä muistutus, että rauha maailmassa on kovin kaukainen haave tänä pääsiäisenä. Viime viikkojen terrori-iskut Pietarissa, Tukholmassa ja muualla Euroopassa ovat johtaneet poliisin valmiuden lisäämiseen, vaikka uhkatasoa ei ole virallisesti nostettu (Iltalehti 12.4.).

Kristikunnan hiljentyessä vuoden tärkeimpään juhlaansa monen mieltä kalvaa huoli, jopa pelko siitä, mihin ihmiskunta on menossa. Ne ovat ymmärrettäviä tunteita, joiden oikeutusta on turha kiistää, vaikka pelon valtaan ei pidäkään antautua. Maailma on epävakaampi kuin vain vuosi sitten, jolloin oli jo koettu useita vakavia terrori-iskuja Euroopassa ja seurattiin järkyttyneinä Syyrian sodan siviiliuhrien kärsimystä.

Donald Trumpin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi on lisännyt käytännössä kaikkien muiden epävarmuutta tulevasta. Sekin on vielä arvailujen varassa, onko Trumpin ailahteleva linja suurvaltapolitiikassa taitavan pelurin strategista arvaamattomuutta vaiko aidosti kaoottista improvisointia. Ei tiedetä varmaksi, viekö Trump hallintoaan vai hallinnon kokenut kaarti Trumpia.

Monesta vaarallisesta kehityskulusta välittömästi riskialttein tapahtuu Pohjois-Korean ympärillä. Tiedustelulähteiden mukaan maa valmistautuu ydinkokeeseen lauantaina. Trump hyökkäsi Pohjois-Koreaa vastaan tapansa mukaan Twitterissä, jossa hän uhosi ratkaista ”ongelman” joko Kiinan kanssa tai ilman heitä. Pohjois-Korean hirmuhallinto on todella liian kauan jatkunut rikos ihmisyyttä vastaan. Helppoa ratkaisua ei kuitenkaan ole, sillä hampaisiin aseistettu maa omaa myös ydinvalmiuden, jossa vaarassa on ensimmäisenä naapurimaa Etelä-Korea.

Trumpin suhteen Venäjään arvioitiin kääntyneen lähes päälaelleen, kun USA kosti Syyrian hallinnon epäillyn hermokaasuiskun ohjusiskulla Venäjän tukeman hallituksen joukkojen lentotukikohtaan.

Keskiviikkona Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin hyytävissä tunnelmissa. Putin totesi, että suurvaltasuhteet ovat huonontuneet Trumpin aikana, johon Trump, että suhteet saattavat olla ”kaikkien aikojen aallonpohjassa”. Trump käänsi myös kelkkansa tavattuaan Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin: sotilasliitto ei ole presidentin mukaan enää vanhanaikainen.

Venäjänkin tuskastuminen kuultaa Lavrovin lausunnosta, että he haluaisivat saada selville Yhdysvaltojen todelliset aikeet. Venäjä pyrki ainakin mielipiteenmuokkauksen keinoin edistämään Trumpin valintaa, mutta saattaa jo katua, mitä toivoi.

USA on osoittanut suurvaltanäyttämöllä Venäjälle rajat ja viime kädessä ylivertaisen mahtinsa. Siinä missä Trumpia leimaa poukkoilu ja teoriassa kaiken neuvoteltavuus, Putin on oman jäykkyytensä vanki. Venäjälle mikä tahansa myönnytys Syyriassa tai Ukrainassa olisi sietämätön heikkouden osoitus. Suurvaltasuhteet eivät ole hetkeen lientymässä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Kreikka on hyvä maa

Kirkkopäivillä pohditaan sananvapautta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.