Huoli mediasta valtasi poliitikot

Sekä hallituksen että opposition ykkösketjun poliitikot ovat sitä mieltä, suomalaisessa viestintäpolitiikassa on menty metsään melkein kokonaisen hallituskauden ajan. Finlandia-talolla pidetyssä mediapäivässä keskiviikkona Juha Sipilä (kesk.), Timo Soini (ps.), Antti Rinne (sd.) ja Alexander Stubbia tuurannut Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ilmaisivat yhteisen huolensa moniarvoisen median tulevaisuudesta. Nelikko myös ilmoitti kannattavansa lehdistön digitilausten arvonlisäveron pudottamista kymmeneen prosenttiin.

Tämä on tietenkin hyvä asia. Lehtikustantajien liiketoimintaan digi-alvin pudottamisella ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta lyhyellä tähtäimellä. Tämä johtuu siitä, että digituotot ovat muutaman prosentin luokkaa lehtitalojen liikevaihdosta. Painetun lehden tilausmaksusta tulee sen sijaan noin puolet useimpien lehtitalojen liikevaihdosta. Poliitikkojen on helppo vaatia digi-alvin alentamista, koska sillä ei toteutuessaan olisi kovinkaan isoa fiskaalista vaikutusta valtiontalouteen. Tämän tietävät puoluejohtajat: digi-alvilla voi lepytellä mediaa ja se on tärkeätä vaalien alla.

Keskustelu lehdistön tilanteesta sai uutta vauhtia Antti Rinteen Savon Sanomille antamasta haastattelusta kuukausi sitten. Rinne halusi tuolloin selvittää nimenomaan printtitilausten alvin pudottamisen alle nykyisen kymmenen prosentin.

Printin alvista ei kuitenkaan Finlandia-talolla enää juuri puhuttu, vaikka olisi pitänyt.

Viimeisen viiden vuoden aikana toimituksista, painoista ja jakeluista on hävinnyt jopa 5 000 työpaikkaa. Osa työpaikoista olisi kadonnut mediamurroksen ja digitalisoitumisen seurauksena joka tapauksessa, mutta tilausmaksujen alvin korottaminen yhdistettynä ajallisesti Ylen rahoitusmalliin ja tehtävämäärittelyyn ovat kärjistäneet kehitystä. Tämän seurauksena tilaus-alvin vaikutukset ovat mahdollisesti olleet valtion taloudelle miinusmerkkisiä. Juha Sipilä arvelikin, että päätöksen euromääräiset haitat ovat olleet suurempia kuin siitä saadut verotuotot. Sipilän väitteen tueksi ei ole vielä kukaan esittänyt virallisia laskelmia. Luulisi, että sellaisen pystyisi valtiovarainministeriössä tai liikenne- ja viestintäministeriössä helposti tekemään.

Tuskin hallitus ja virkamiehet haluavat laskelmia edes julkistaa, sillä ne osoittaisivat todennäköisesti tilausten nollaverokannasta luopumisen pahaksi virheeksi. Kysymyshän on siitä, että myös perinteinen media rynnistää digiaikaan, mutta valtiovallan viestintäpoliittiset ratkaisut ovat vääristäneet kilpailutilanteen ja lyhentäneet murrokseen valmistautumisen aikaikkunaa kolmesta neljään vuotta. Muutos on siis edennyt poliittisten päätösten takia osittain hallitsemattomasti. Ristiriita tulee siitä, että työllisyyden pitäisi olla valtiovallan erityisessä suojelussa.

Timo Soini otti mediapäivän paneelissa esille lehtien jakelun tukemisen, ja Antti Rinne muistutti medialle suunnatusta 30 miljoonan euron innovaatiotuesta. Innovaatiotuen kohdentumisesta ja ylipäänsä tehoamisesta ei vielä pysty sanomaan mitään, mutta jakelujen tukeminen voisi tehota nopeastikin. Kriittinen lukija tietenkin miettii, miksi otetaan toisella kädellä ja annetaan toisella. Siksi, että vaikka EU salli aikoinaan Suomelle tilaus-alvin nollaverokannan, siihen ei voi palata, kun siitä on kerran luovuttu. Hallitusneuvotteluissa sovittiin siis kevyellä harkinnalla veroratkaisu, vaikka tiedettiin, ettei katuminen myöhemmin auta.

Jälkiviisaana voi tietenkin sanoa, että olisiko voinut tehdä paremmin kotiläksyt, kuunnella asiantuntijoita ja päättää vasta myöhemmin.

Suomalainen demokratia nojaa sananvapauteen, moniarvoiseen mediaan ja kansansivistykseen. Sanni Grahn-Laasonen vertasi sanomalehtien lukemisen tärkeyttä peruskoulun merkitykseen. Viestintäpolitiikan on oltava sellaista, että se vahvistaa monipuolista mediaa ja mahdollistaa korkeatasoisen journalismin kaikilla jakelukanavilla. Vain siten kansalaiset voivat täysimääräisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan ja vahvistaa demokratiaa. Ei ole kenenkään etu, ei edes Yleisradion, että kotimaisen vapaarahoitteisen median pärjäämisen edellytyksiä on heikennetty.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Viisigee shakkinappulana

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Kreikka on hyvä maa

Kirkkopäivillä pohditaan sananvapautta

Keskustan kääntymys

Puheisiin Itäradasta on syytä tarttua hanakasti

Nolla ei ole merkitsevä numero

Sitran ilmastopuheista puuttuu pohdinta ja realismi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.