Hutkimalla ei tule hyvää

Kalakantojen hoidosta on niin monta mieltä kuin on kalamiestäkin, mutta kalabiologi Miika Sarpakunnaksen kannanottoihin kannattaa suhtautua vakavasti. Sarpakunnas kyseenalaistaa nykyiset velvoiteistutukset, joita ei hänen mukaansa toteuteta riittävän suunnitelmallisesti (SS 12.7.).

Toistaiseksi tiedämme vain suuntia istutusten vaikutuksista vesistöihin ja niiden eliöstöön. Varmaa ei ole edes se, miten istutetut kalat vesistöissä liikkuvat, saati miten suuri osa esimerkiksi istutusjärvien siioista on luontaista, miten suuri osa kalanviljelylaitoksissa alkunsa saanutta.

Vesien hoito on pitkäjänteistä työtä. Istutusten hyvät vaikutukset näkyvät esimerkiksi kuhakantojen vahvistumisena niin suuriksi, että lajin luontainen lisääntyminen riittää jo suurelta osin turvaamaan sen elinvoimaa.

Istutuksissa järviin on tuotu myös lajeja, jotka eivät lisäänny luonnossa. Erityisesti kirjoloheen suhtaudutaan nykyisin suurella varauksella, vaikka sen ei tiedetäkään Suomessa hävittäneen tai syrjäyttäneen alkuperäisiä kalalajeja. Myös järvilohen istuttaminen herättää ristiriitaisia tunteita.

Vanha tottumus, arvelu tai kalanpoikasten hinta ei saa olla peruste istutuksille. Tutkimusta tarvitaan lisää, ja kun sitä saadaan, tulokset on otettava huomioon käytännön toimissa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.