Hutkimalla ei tule hyvää

Kalakantojen hoidosta on niin monta mieltä kuin on kalamiestäkin, mutta kalabiologi Miika Sarpakunnaksen kannanottoihin kannattaa suhtautua vakavasti. Sarpakunnas kyseenalaistaa nykyiset velvoiteistutukset, joita ei hänen mukaansa toteuteta riittävän suunnitelmallisesti (SS 12.7.).

Toistaiseksi tiedämme vain suuntia istutusten vaikutuksista vesistöihin ja niiden eliöstöön. Varmaa ei ole edes se, miten istutetut kalat vesistöissä liikkuvat, saati miten suuri osa esimerkiksi istutusjärvien siioista on luontaista, miten suuri osa kalanviljelylaitoksissa alkunsa saanutta.

Vesien hoito on pitkäjänteistä työtä. Istutusten hyvät vaikutukset näkyvät esimerkiksi kuhakantojen vahvistumisena niin suuriksi, että lajin luontainen lisääntyminen riittää jo suurelta osin turvaamaan sen elinvoimaa.

Istutuksissa järviin on tuotu myös lajeja, jotka eivät lisäänny luonnossa. Erityisesti kirjoloheen suhtaudutaan nykyisin suurella varauksella, vaikka sen ei tiedetäkään Suomessa hävittäneen tai syrjäyttäneen alkuperäisiä kalalajeja. Myös järvilohen istuttaminen herättää ristiriitaisia tunteita.

Vanha tottumus, arvelu tai kalanpoikasten hinta ei saa olla peruste istutuksille. Tutkimusta tarvitaan lisää, ja kun sitä saadaan, tulokset on otettava huomioon käytännön toimissa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Enemmän lihaa ja perunaa

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.