Hyvää vai huonoa

Puuttuvatko tiedotusvälineet liian hanakasti yhteiskunnan epäkohtiin ja jättävät kertomatta kaikesta siitä hyvästä, mitä tämän päivän suomalaisille on runsain mitoin tarjolla?

Pääministeri Matti Vanhasen esiin nostama kysymys ei ole uusi ja ainutkertainen, vaan pikemminkin vanhan kertausta. Kautta aikain toimittajia on syytetty ikävien asioitten kaivelusta, vaikka tarjolla olisi ollut "oikeita asioitakin", kuten tiedotusvälineitten arvostelivat sanovat.

Valtion omat viralliset tilastot ovat todistaneet lamavuosista lähtien, miten yhteiskunnalliset erot ovat lähteneet kärjistymään Suomessa. Hyväosaisin viidennes on vaurastunut selvästi nopeammin kuin muut, kun taas huono-osaisin viidennes on jäänyt tulokehityksessä jälkeen joko työttömyyden tai sosiaaliturvan heikennysten seurauksena.

Yhteiskunnan pirstaloitumisesta on kannettu julkisuudessa syvää huolta, mutta käytännössä kaikki merkittävät puolueet ovat kuitenkin olleet hyväksymässä eri hallituksissa tuloerojen kasvun.

Väliin rajutkin keskustelut esimerkiksi yritysjohtajien kohtuuttomista optiovoitoista eivät ole johtaneet mihinkään laajamittaisiin korjausliikkeisiin. Yritysjohtajien ja pääomasijoittajien suuria ansioita on perusteltu Suomen talouden kansainvälisellä kilpailukyvyllä.

Vaikka suurten suomalaisyhtiöiden johtajien palkat ovat karanneet jo tähtitieteellisen kauaksi tavallisten palkansaajien ansioista, niin elinkeinoelämän edustajien mielestä johtajat ovat edelleen palkkakuopassa muihin teollisuusmaihin verrattuna. Keskivertosuomalaisen on vaikea hyväksyä tätä yhteiskunnallista "epäkohtaa", jonka suuryritysten johto todennäköisesti kuitenkin nopeasti korjaa.

Vanhasen toinen hallitus on nostanut eläkkeitä, parantanut opiskelijoiden asemaa ja tehnyt myös joitain muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Korotukset ovat olleet jopa huomattavia edellisten hallitusten toimien rinnalla. Kasvava inflaatio, roimasti kohonneet elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnat sekä kallistunut asuminen koettelevat kuitenkin suhteellisesti kovimmin juuri vähätuloisia, joten toimeentuloeroja eivät hallituksen hyvät teot ole kaventaneet.

Suomalainen elämänmuoto lähtee tasa-arvon periaatteesta. Yhteiskunnan asiat ovat hyvin silloin, kun kaikki kansalaiset tuntevat olonsa hyväksi.

Tilanne, jossa esimerkiksi viidesosa nuorista tuntee syrjäytyneensä tai joka kymmenes nainenkin on jo alkoholisti, ei vaadi tiedotusvälineita tai tavallisia kansalaisia kiittämään poliittisia puolueita asioiden hyvästä hoidosta. Kelpo luterilaisena pääministerin pitäisi muistaa, että "eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat".

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.