Hyvä mitoitus, joka tulee vasta siirtymäajan jälkeen

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on pääministeri muun muassa siksi, että SDP vaati huhtikuisten eduskuntavaalien alla voimakkain sanankääntein hoitajamitoituksen kasvattamista ja kirjaamista lakiin. Viime keväänä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) katsoi, että mitoitus olisi saatavissa lakiin yhdellä lisälauseella ja muutaman tunnin työllä (Savon Sanomat 4.10).

Nyt kun vaaliasut on vaihdettu työasuihin, kärkevät mielipiteet ovat vaihtuneet arjen realismiksi. Perhe- ja peruspalveluministeri Kiurukin oli huomannut, että asiat eivät olleetkaan ihan niin yksinkertaisia kuin vaalikamppailun tiimellyksessä tuli sanottua.

Ympärivuorokautista vanhusten tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa koskeva 0,7:n hoitajamitoitus tulee lakiin, ja se koskee nimenomaan hoitohenkilökuntaa, eikä välillistä työtä tekeviä lasketa siihen mukaan. Se on hyvä päätös. Jatko ei ole yhtä hyvä, sillä laki tulee kyllä voimaan ensi vuoden elokuun alussa, mutta siirtymäaikana mitoituksen saa alittaa vuoden 2023 aprillipäivään asti. Mitoituksen pitää siihen saakka olla vähintään nykyisen suosituksen verran eli 0,5.

Mitoitus tarkoittaa, että kymmentä vanhusta kohti on seitsemän hoitajaa. Se ei tarkoita, että paikalla olisi koko ajan seitsemän hoitajaa, vaan päivävuorossa olisi eniten hoitajia, iltavuorossa vähän vähemmän ja yöllä vähiten. Ei ole samantekevää, miten mitoitus aikanaan jaetaan. Alkuvuodesta Vänrikki-hoivakodissa Siilinjärvellä yövuorossa oli vain yksi yöhoitaja. Siellä sovellettiin 0,5:n hoitajamitoitusta. Paljastuneet epäkohdat kielivät tarpeesta ohjata hoitajamitoituksen jakamista.

Kiistely mitoitusluvuista ja niiden sisällöistä ei saa peittää alleen lähtökohtaa eli vaatimusta vanhusten laadukkaasta hoidosta. Pelkkään hoitajamitoitukseen tuijottamalla saattaa syntyä ongelmia toisaalla, esimerkiksi kohtuuttomia säästövaateita samojen hoivapaikkojen ruokapalveluissa ja siivouksessa. Kotiin hoidettavien vanhusten hoidon laadun on puolestaan pelätty kärsivän hoitajamitoituksen vuoksi. Sieltä ei kuitenkaan voi säästää. Kotikäynneillä hoitajat toimivat joustavasti. Hyvää käytäntöä ei kannata muuttaa. Päinvastoin tiukkoja aikatauluja olisi syytä höllätä. Kaiken kaikkiaan on varottava hyppäämästä ojasta allikkoon.

On arvioitu, että hoitajamitoituksen nosto maksaa vähintään 250 miljoonaa euroa vuodessa. On sanottu, ettei sellaisia rahoja ole olemassa. Eikä ole kyllä hoitajiakaan. Siirtymäajan venyttäminen seuraavien eduskuntavaalien kynnykselle kielii tosiseikkojen tunnustamisesta, mitä opposition sopisi ennemmin kiittää kuin moittia. Tärkeintä on, että mitoitus menee lakiin.

Vanhusten hoidon määrän ja laadun parantaminen sopii ja kuuluu kaikkien puolueiden yhteisesti tehtäväksi. Hoitajapula helpottuu, kun mitoitusvaateet siirtyvät käytäntöön. Alan vetovoimaisuutta voidaan lisätä jopa pelkillä puheilla esimerkiksi korostamalla vanhushoivan tarpeellisuutta ja merkitystä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.