Hyvähenkisyys joutuu koetukselle kevään aikana

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kutsui koko hallituksen strategiaistuntoon ensin maanantaina valtioneuvoston edustuskartanoon Königstedtiin ja tiistaina vielä pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan.

Dramaattiseksi kokoontumisen teki paitsi se, että ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) joutuivat perumaan ulkomaanmatkojaan voidakseen osallistua siihen, myös se, että tilaisuudesta ei tihkunut maanantaina eikä tiistainakaan yleisluonteisia luonnehdintoja kummempia lausuntoja.

Pääministeri itse lähetti twiitin maanantaina. Sen mukaan hallitus kokoontui suunnitelman mukaisesti valmistautuakseen kehysriiheen. Hyvähenkinen keskustelu, jatkosta sovittiin, hän totesi. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila kertoi, ettei kyse ollut mistään kriisikokouksesta. Ehkä ei, mutta sellaiseenkin julkinen talous antaa aihetta.

Julkisuudessa on näyttänyt kovin kummalliselta, että saman hallituksen keskeiset ministerit ovat näyttäneet olevan päinvastaista mieltä esimerkiksi lisäleikkausten tarpeesta.

Jo lokakuussa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) varoitti, että edessä voi keväällä olla jopa 1–2 miljardin euron lisäleikkaukset, jos työllisyyskehitys ei ole riittävää. Hän toisti viestinsä marraskuussa. Joulukuussa uusi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi uskovansa, ettei puoliväliriihessä tehdä merkittäviä leikkauksia. Tammikuun puolivälissä Orpo tosin lievensi, että lisäleikkauksista voidaan luopua, jos paikallisessa sopimisessa päästään eteenpäin.

Viime lauantaina Orpo kertoi hallituksen löytäneen yhteisen näkemyksen siitä, että Suomi tarvitsee uusia keinoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Sunnuntaina pääministeri ilmoitti keskustan kuntavaaliristeilyllä, että säästöpäätökset on tämän hallituskauden osalta tehty ja että neljän miljardin euron leikkausten lisäksi ei tarvita muuta. Tiistaina Timo Soini ilmoitti, ettei lisäleikkauksia tarvita, jos työllisyys kehittyy nähdyllä tavalla ja talouskasvu lähestyy kahta prosenttia.

Ministereiden lausuntojen perusteella on pääteltävissä, että strategiaistunnossa on pitänyt sopia siitä, miten julkista taloutta tasapainotetaan ilman leikkauksia. Yksi vaihtoehto on korottaa nykyisiä veroja tai laajentaa veropohjaa. Työllisyyden parantamiseen hallitus odottaa ehdotuksia kannustinloukkutyöryhmästä, mutta ei esimerkiksi tällä viikolla valmistuvasta yritysveroselvityksestä. Toivottavasti tehokkaita keinoja on löytynyt.

Tullin tiistaina julkistamat tilastot viime vuodelta ovat niin karua luettavaa, että niistä päätellen hallituksen pyrkimys hyvähenkisyyteen joutuu todella lujille kevään aikana. Tavaraviennin arvo laski neljä prosenttia. Luvut piirtävät pelottavan näyn nopeasta kasvusta muualla EU:ssa paitsi Suomessa. Sellainen kehitys toisi keskusteluun synkän uuden elementin: nousevat korot. Yksi prosenttiyksikkö lisää valtion korkomenoja miljardilla eurolla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Palveluja estäviin hyökkäyksiin voi vain varautua

Leikkauskiista ei ole välttämättä vieläkään ohi

Sinä olet minun siskoni

Kaipa se polla taas räjähtää Jaana-tädin kotona kello 20.30

Yli vuoden työttömänä olleita on yhä valtavasti

Tavanomainen vierailu veti Suomen myrskyn silmään

Julkishallinto ja palvelut uuden edessä?

Suuri Johtajasi ei ole sinun asiallasi vaan omallaan

Lemmenjoen kohun käsittely jatkuu vain

Uusi tukialuejako synnytti riidan vanhoilta pohjilta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.