Hyväksikäyttöön on puututtava ankarasti

Suomessa on jo vuosia puhuttu siitä, miten täällä tarvitaan nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle. Muutos työmarkkinoilla on seuraavan parinkymmenen vuoden aikana jyrkkä. Vuoteen 2030 mennessä työikäisten määrä vähenee 300 000:lla. Samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa 1,7 miljoonaan.

Vielä tällä hetkellä työperusteinen maahanmuutto on kuitenkin vähäistä: vuonna 2009 Suomeen tuli noin 3 000 ulkomaalaista työlupajärjestelmän kautta. Oletettavaa on, että maahanmuutto kasvaa oleellisesti, kun talous alkaa toipua taantumasta.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti julkisti torstaina tutkimuksen, joka valottaa keskeistä työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvää ongelmaa eli ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä.

Tutkimuksen mukaan hyväksikäyttötapausten määrä on Suomessa lisääntynyt ja viranomaisten tietoon tulee vuosittain kymmeniä tapauksia.

Vakavimmissa tapauksissa hyväksikäyttöön liittyy ihmiskaupan piirteitä, vaikka oikeudessa ei olekaan seitsemän viime vuoden aikana langetettu ainuttakaan ihmiskauppatuomiota ulkomaalaisen työntekijän hyväksikäytöstä. Syytteitä on nostettu kaksi, mutta ne ovat kaatuneet oikeudessa.

Ei kuitenkaan pidä olla liian sinisilmäinen. Tuomioiden puuttuminen ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö ihmiskauppatapauksia silti olisi. Tutkijat korostavat aivan oikein, että ihmiskaupan määritelmä on monitulkintainen ja yleinen tietoisuus aihepiiristä on heikkoa. Siksi ihmiskauppaa tai sen piirteitä ei nähdä kyllin selvästi.

Yleisin tapa käyttää hyväksi ulkomaista työvoimaa on kuitenkin palkkasyrjintä. Työntekijöille ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Yleistä on jättää maksamatta erilaisia lisiä ja korvauksia, vaikka työntekijät tekevät vuoro- ja ylitöitä. Tehtyjä työtunteja ei kirjata. Lomat jäävät pitämättä. Myös työterveys- ja työturvallisuusasioissa on puutteita.

Ulkomaalaisen työntekijän mahdollisuudet lähteä peräämään saataviaan työnantajalta ovat usein heikot jo pelkästään puuttuvan kielitaidon vuoksi. Työntekijä ei tunne suomalaista lainsäädäntöä tai työehtosopimuksia. Apuna ei ole ammattiliittoa.

Jos työnantaja käyttää työntekijän ahdinkoa tai tietämättömyyttä hyväkseen, hän rikkoo lakia. Laki kieltää myös ilman oleskelu- tai työlupaa olevan ulkomaalaisen palkkaamisen. Näistä molemmista rikkomuksista voidaan tuomita vankeutta.

Työehtojen valvonta ei kuitenkaan ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla. Siinä on vielä kosolti työmaata viranomaisilla, mutta myös niin työnantajien kuin työntekijöidenkin järjestöillä. Etu on koko yhteiskunnan yhteinen.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Lumesta tuli ympäristöpulma Helsingille

Eduskunta kompuroi tiedustelulakien kanssa

Hankkeet vivuttavat kehitystä

Suuri ja kallis seikkailu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.