Hyvät pohjat, Kuopio!

Vuoden 2010 tietojen mukaan seutukunnan -Kuopion, Siilinjärven ja Maaningan- yrityksillä kulki liikevaihdolla ja viennillä mitattuna hyvin viime vuosikymmenellä.

Vuoteen 2008 liikevaihto kasvoi tasaisesti ja notkahduksen jälkeen lähti uudelleen kasvuun 2010. Koko vuosikymmenen nimellinen kasvu on ollut yhteensä 1,7 miljardia euroa, lähes 60 prosenttia vuosituhannen alusta.

Kuopion seudun kehitys on ollut suhteellisesti lähes 40 prosenttia voimakkaampaa kuin koko maassa.

Liikevaihdolla mitattuna suurimmat toimijat ovat kauppa, teollisuus ja rakentaminen. Viime vuonna kaupan yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa eli kolmannes koko potista. Kaupan liikevaihto kasvoikin huomattavasti viime vuosikymmenellä.

Kuopion seutukunnan työpaikkakasvu on ollut erinomainen verrattuna muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Vuosina 2002-2008 kasvu oli 12 prosenttia. Tätä parempaan tulokseen ylsivät vain Tampereen, Jyväskylän ja Oulun seutukunnat.

Kuopion toiminnallisella kaupunkiseudullakin - seutukunta plus Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi ja Nilsiä - työpaikkojen määrä lisääntyi tuona aikana kaikissa muissa kunnissa paitsi Tuusniemellä ja Maaningalla.

Parasta meno on ollut Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Edellisessä syntyi keskimäärin 750 työpaikkaa vuodessa, jälkimmäisessä 550.

Kun tilanne on tämä, kelpaa työllisyystilannevertailuja esitellä. Viime vuosina työttömyysprosentti Kuopion seudulla on ollut Vaasan, Turun ja Helsingin seutukuntien jälkeen alhaisin.

Kuopiossa työpaikat syntyvät Savilahden tiedepuistoon sekä eteläisen moottoritien ympäristöön, Leväselle, Kolmisoppeen ja Pitkälahteen. Siilinjärvellä työpaikkakasvu on keskittynyt Toivalaan ja kirkonkylälle.

Lähivuosina työpaikat Kuopiossa painottuvat entisestään etelään, kun Matkuksen kauppakeskittymä ja Pienen Neulamäen yritysalue valmistuvat.

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun elinkeinorakenne on monipuolinen, mutta vahvasti palvelupainotteinen. Työpaikkojen mukaan suurimmat toimialat ovat julkiset palvelut, kauppa, kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemuspalvelut.

Liikevaihdolla mitattuna kauppa on näistä selkeästi suurin, peräti 40 prosenttia.

Kun tilanne rankasti pelkistään, elinkeinohimmeli on seuraavanlainen: Kuopion seudulla asuvat nostavat palkkaa kunnan ja valtion palveluammateista ja kantavat palkkarahansa kauppoihin.

Teollisuuden sekä perinteisen maa- ja metsätalouden osuus on enää murusia, vain viitisen prosenttia elinkeinoistamme.

Tämä yhtälö on toistaiseksi toiminut yllättävän hyvin. Laskusuhdanteessa ei tapahdu mitään kovin dramaattista, mutta eipä noususuhdanteessakaan häikäise.

Tulevaisuus on kuitenkin jotain muuta.

Toki meillä on jatkossa entistä enemmän toistemme selän pesijöitä, eli hoiva-alan työpaikkoja, eli potentiaalisia ostajia.

Maailmalta rantautuu kuitenkin aatteita, joissa kuluttaminen ja jatkuva luonnonvarojen tuhlaaminen nähdään maapallon kannalta kestämättömänä toimintana.

Entä, jos jonain päivänä Kuopion kauppoihin ei riitäkään enää asiakkaita? Mitä löytyy elinkeinoelämämme veturin korvaajaksi?

Yliopistomme yksi painotus on terveysosaamisessa. Tämän ympärille varmasti syntyy uusia innovaatioita. Toinen vahva lenkki Kuopiossa on lääkeosaaminen. Läpimurtoja tulee varmasti.

Varmaa on myös, että se joka on ympäristöteknologian tuotteistamisen ykkösrivissä, on tulevaisuuden menestyjä. Niin paljon on maailmassa pilattua siivottavaa. Myös energiantuotannon uudet värkit ovat rahasampoja, mutta näiden alojen huippuosaaminen on Suomessa toisaalla.

Kun hyvinvointi, terveys ja laadukas vapaa-aika ovat entistä merkityksellisempiä, luulisi myös ravinnon olevan tulevaisuudessa se kova juttu. Olisiko siinä Kuopiolla sauma?

Maailmalla ruuan hinta on kovassa nousussa. Mielenkiinto ruokaan ja maahan sijoituskohteena on kasvanut samaa tahtia kuin maapallon väkimäärä ja kehittyvien maiden vauraus.

Läntisessä maailmassa ravinnon laatu ja alkuperä ovat entistä tärkeämpiä.

Aikoinaan Kuopio oli vaateteollisuuden osaamiskeskittymä. Voisiko tulevaisuutta olla laadukkaan ruuan ja elintarviketuotannon osaaminen? Marjanviljely on jo alueella vahvaa, kuten myös maito-osaaminen.

Viestintäteknologian ja nokioiden perään on turha enää haikailla. Uusi nokia on jotain ihan muuta. Jotain terveellistä.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.