Hyviä uutisia riitti Savoonkin

Kansanedustajat ovat tyhjennelleet alkuviikosta työpöytiään ja hyvästelleet edustajatovereitaan ja eduskuntatalon henkilökuntaa. Puoliväliin nelisenkymmentä edustajaa eli enemmän kuin joka kuudes talon väestä luopuu paikastaan vapaaehtoisesti ja totuttelee elämään normaalia siviilielämää.

Loput hajaantuvat Arkadianmäen vahvojen graniittimuurien sisältä taistelukentille varmistamaan paikkaansa myös tulevassa eduskunnassa. Luopujien määrä on tavallista suurempi, kun vaalikausi ei ole ollut mitään ruusuilla tanssimista politiikanvastaisten tuulten tuiverruksessa. Politiikanvastaisesta ilmapiiristä poliitikot saavat syyttää paljolti itseään: jos olisi toimittu edellisten vaalien edellä rehellisesti, olisi säästytty paljolta.

Mitä päättyvä nelivuotiskausi on antanut savolaisille ja muille itäsuomalaisille? Nyt loppusuoran auetessa voi todeta, että moni asia on muuttunut olennaisesti vuoden 2007 jälkeen eikä välttämättä huonompaan suuntaan.

Aluehallinnollisesti suurin muutos on ollut historiallisten läänien katoaminen Suomen kartalta. Lääninhallinnon tilalle pystytetyt aluehallintovirastot ja ely-keskukset ovat toimineet nyt toista vuotta.

Virkakunta lie itse sopeutunut jo jollakin tapaa uuteen järjestelmään, mutta tavallisille kansalaisille avi ja ely eivät kerro sanoina vielä paljonkaan. Oma lääni antoi aikanaan ihmisille vahvan alueellisen identiteetin. Tänään tuo maakuntien henkinen yhteys on pakko rakentaa aivan muitten kuin avien tai elyjen varaan, ja rakennetaankin.

Itä-Suomen jatkuvaa väestökatoa ei saatu vaalikauden aikana pysähtymään. Vauhti sentään hidastui, ja sekin on jo jotain. Erilaisten Itä-Suomi -työryhmien perustellut esitykset odottavat yhä toteutumistaan. Odottavat katseet kohdistuvat sen vuoksi myös seuraavaan eduskuntaan ja hallitukseen. Kyse ei ole vain itäsuomalaisten tasapuolisesta kohtelusta, vaan koko valtakunnan elinvoimasta ja turvallisuudesta.

Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen johtama hallitus on ollut kuitenkin Savosta ja Itä-Suomesta katsoen edeltäjiään ymmärtäväisempi.

Merkitystä on ollut sillä, että hallituksessa on ollut kaksi alueelta valittua ministeriä, pohjoissavolainen valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja pohjoiskarjalainen liikenneministeri Anu Vehviläinen. Puolueensa puheenjohtajana Katainen varmisti yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän kanssa sen, että Fimeaksi nimetty lääkelaitos alueellistettiin pääkaupunkiseudulta Kuopioon.

Viitostien ja Savonradan kehittämiseen ei saatu rahaa niin paljon kuin olisi toivottu. Liki sata miljoonaa euroa maksava Kallansiltojen peruskunnostus oli kuitenkin kaivattu kädenojennus hallitukselta.

Vaalikauden merkittäviä saavutuksia oli myös yliopistouudistus. Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyminen Itä-Suomen yliopistoksi on aiheuttanut väistämättä sopeutumisvaikuksia, mutta luonut toisaalta pohjan yliopiston kehittämiselle vahvaksi alueelliseksi vaikuttajaksi ja kansainvälisesti arvostetuksi tiedeyhteisöksi.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.