Ihminen tekee tilaa

Keskustelu suurpedoista jatkuu ärhäkkänä, jos susien, karhujen ja ilvesten kaatolupia myönnetään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rktl:n ehdottamalla tavalla. Jos maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy tutkijain esitykset, petokannat vahvistuvat tulevaisuudessa merkittävästi itäisessä Suomessa, jossa suurpetoja on muutoinkin muuta maata enemmän.

Karhukanta vahvistuu havaintojen mukaan nyt noin 400 yksilöllä vuodessa. Rktl:n mielestä kaatolupia pitäisi myöntää kuitenkin vain puolet tuosta määrästä. Ilveksiä tulee vuodessa lisää yli 400, mutta tutkijain esitys on, että kantaa harvennettaisiin vain 300 eläimellä vuodessa.

Savossa ei karhuista ole ollut juuri ongelmia viime vuosina. Etelä-Savossa kaadetaan vuosittain muutama karhu, mutta Pohjois-Savossa kanta on niin pieni, ettei kaatolupia ole myönnetty lainkaan. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa karhut ovat paikoitellen todellinen uhka ihmisille.

Pohjois-Savossa on sen sijaan maan vahvin ilveskanta, yli 300 yksilöä. Ihmisen ei tarvitse ilvestä pelätä, mutta sen sijaan sen lisääntymisellä on ikävät seuraukset luonnossa erityisesti jäniksille. Niukan ruuan aikana ilvekselle kelpaavat myös kissat ja koirat.

EU-säännöstenkin mukaan Suomen on tunnettava vastuunsa suurpedoista. Suojelussa toteutuu valitettavasti toteen vanha viisaus, että "kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan". Kainuussa suojellut sudet ovat ajaneet harvinaiset peurat ahtaalle. Yleisesti voi kysyä, miten käy hirven tai jänisten, jos suurpetojen annetaan lisääntyä tietoisesti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.