Ihmismytty kylmällä kadulla

Sohjossa istuu mytty. Päässä huivi, alla muovikassinriekale, kohmeisissa käsissä lappu, jossa lukee huonoa suomea.

Mitä minun pitäisi tehdä? Auttaako almu kerjäläistä vai sitooko se hänet entistä tiiviimmin kiinni kylmään katuun? Mikä on totta ja mikä järjestäytyneen rikollisuuden kulissia?

Kysymykset sinkoilivat päässä viikonloppuna, kun Helsingin keskustassa saattoi jälleen havaita talven muuttuneen kevääksi. Romanian romanit olivat palanneet, tänä vuonna jo ennen sorsia ja rastaita.

Suomeen ilmeisen pysyvän suhteen luonut romanialaisyhteisö on yksi uuden monikulttuurisuuden näkyvimpiä muotoja. Ikävä kyllä, siihen liittyneet ongelmat kuten ihmiskauppaepäilyt leimaavat laajemminkin koko ulkomaalaiskeskustelua.

Itä-Euroopasta saapuvat kerjäläiset ovat maassamme yleensä käypäläisiä. Maahanmuuttajia heistä tulee vasta sen jälkeen, kun tai jos he asettuvat oikeasti Suomeen.

Viime vuoden lopussa maassamme asui pysyvästi 155 000 muiden maiden kansalaista. Määrä on noin kolme prosenttia koko väestöstä. Se ei pysy ennallaan vaan nousee nopeasti, vuoden 2005 jälkeen jo yli 40 000:lla

Suomen tilanne ei poikkeuksellinen muutoin kuin suuren muuttoaallon viipymisen vuoksi. Maailmassamme ovat nyt menossa todennäköisesti kaikkien aikojen suurimmat kansainvaellukset.

Keski-Euroopassa ihmisten monivärisyys on ollut jo pitkään itsestäänselvyys - iloineen ja suruineen. Jos kehitys menee niin kuin tilastoista voi päätellä, Savon taajamien etninen kirjo on parin vuosikymmenen sisällä samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla nyt.

Niinkin voi tietysti käydä, etteivät ennustukset toteudu. Siinä tapauksessa muutos on oletettua nopeampi ja rajumpi.

Maahanmuuton taustalta löytyy on monenlaisia syitä. Osa ihmisistä tulee työn perässä, osa opintojen tai elämänkumppanin vuoksi.

Suuri osa tulee siksi että on joutunut lähtemään. Pakoon sotaa, vainoa tai nälkää, etsimään onnea ja parempaa elämää.

Syyt ovat samoja, joiden vuoksi suomalaiset ovat muuttaneet kotimaastaan maailmalle. 1600-luvulla Värmlantiin, 1800-luvulla Amerikkaan, 1930-luvulla Neuvostoliittoon ja 1960-luvulla Ruotsiin - muun muassa. Suomesta lähteneiden määrä on edelleen monta kertaa suurempi kuin tänne asettuneiden ulkomaalaisten.

Maailmalla menestyneet suomalaiset saavat helposti sankarin maineen, olivatpa he sitten oopperalaulajia tai jääkiekkoilijoita. Samalla unohtuu, että uuden kotimaansa kannalta entiset suomalaiset ovat aina maahanmuuttajia tai vierastyöläisiä.

He ovat menestyneet paitsi oman lahjakkuutensa ansiosta, myös siksi, että heille on annettu mahdollisuus.

Lyhyellä aikavälillä maahanmuutto on suuri haaste. Kauemmaksi ulottuva näkökulma auttaa näkemään siihen kätkeytyvät mahdollisuudet.

Kaikki tietävät, että Suomi tarvitsee lisää työvoimaa. Lisäksi maaseutu tarvitsee lisää asukkaita, jotta elämä ja perustuotanto voisivat ylipäätään jatkua. Siksi Suonenjoen ja Pudasjärven rohkeat kokeilut nuorten turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi ovat todella tärkeitä.

Kotouttaminen on työtä, jolla maahanmuuttaja autetaan kiinni yhteiskuntaan. Kotoutunut hallitsee kielen, pystyy hoitamaan asiansa ja pärjää työelämässä.

Vaikka viranomaiset ovat harjoitelleet kotouttamista jo pitkään, tulokset eivät ole aina olleet edes välttäviä. Voi vain kuvitella, miten tehokasta ja motivoivaa on suomen kielen opiskelu ryhmässä, jonka jäsenistä osa on kokonaan lukutaidottomia ja osa akateemista tohtoritasoa.

Nyt koulutuksen kehittämiseen on luvassa vauhtia. Viikonloppuna Suomen Kulttuurirahasto, Svensa Kulturfonden ja valtio julkistivat hankkeen, jossa 10-15 kuntaa pääsee kokeilemaan aivan uusia koulutustapoja.

Kunnat valitaan ensi syksynä. Toivottavasti myös Itä-Suomi on hakuvaiheessa hereillä.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutispäällikkö.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.