Ilmainen lounas

Taloustieteilijä Milton Friedmanin mukaan ei ole olemassa ilmaista lounasta. Syöjälle maksuttomia on, mutta aina jossain joku maksaa. Jos terveydenhuollossa maksaja on kunta, se tarkoittaa veronmaksajia.

Suomessa potilaskin maksaa ainakin jotain. Maksu hämärtää kuvittelemaan, että käyttäjä on todella maksanut palvelunsa, vaikka maksu todellisuudessa kattaa vain pienen osan.

OECD moitti Suomea vuonna 2005 terveydenhuollon epätasa-arvosta. Suomessa asiakkaiden maksuosuudet ovat muuhun Eurooppaan verrattuna korkeat.

Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus on myös eri henkilöille erilaista. Toinen pääsee lääkäriin melkein heti, toinen odottaa viikkoja. Eron aiheuttaa työterveyshuolto.

Alun perin työterveyshuolto oli tehty torjumaan työhön liittyviä sairauksia, mutta järjestelmä on suunnittelematta livahtanut työssä käyvien perusterveydenhuolloksi. Työssä käyvälle järjestelmä onkin erinomainen.

Kansanterveydellisesti systeemi on ongelmallinen.

Perusterveydenhuolto jakaantuu terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. Kansalaiset jaetaan kahteen ryhmään: niihin, joilla on työtä ja rahaa ja sitten niihin, joilla ei ole.

Työterveyshuolto tarjoaa hyvätasoiset palvelut ilmaiseksi ja vähäisellä jonottamisella etuoikeutetuille, siis työssä oleville.

Ne, joilla ei ole työtä eikä paljoa rahaa, odottavat viikkoja terveyskeskukseen pääsyä ja heiltä peritään asiakasmaksuja.

Työssä käyvät ovat terveempiä, joten parhaat palvelut annetaan niille, joilla on vähiten sairauksia.

Eniten sairastavat ovat taas jonojen ja maksujen takana.

Epätasa-arvo on sietämätön, mutta kaikki missä on sana "työ" on pyhää, joten asialle ei voi tehdä mitään.

Tavallisesti epätasa-arvo on korjattu niin, että lopetetaan etuoikeudet tai tehdään ne edes verotettavaksi etuudeksi autoedun tapaan.

Haastavampaa olisi nostaa terveyskeskukset työterveyshuollon tasolle. Työterveyshuollon hyvää systeemiä ei tule romuttaa.

Tämä edellyttää uuden muotoista terveyskeskusta, jossa ovat mukana yhdistäminen erikoissairaanhoitoon, sähköinen asiointi, työjaon uusiminen ja lääkäreiden tukijärjestelmät.

Tavoitteena pitää olla saatavuuden selvä parantaminen. Palvelut on saatava vähäisellä odotusajalla.

Perusterveydenhuollon pitää olla käyttäjälle ilmaista. Nykyiset maksut kattavat hyvin vähäisen osan kustannuksista.

Maksuja on perusteltu sillä, että maksuttomuus muodostaa käyttäjälle moraalisen riskin. Eli maksutonta palvelua käytetään myös turhan takia.

Tätä riskiä ei ilmeisesti työterveyshuollossa ole ollenkaan, koska se on voitu toteuttaa maksuttomasti.

Terveydenhuollon kustannusten hallintaan on paljon parempia keinoja kuin nimelliset asiakasmaksut.

Yleensäkin lääkärin vastaanotto ei maksa kokonaisuudessa juuri mitään, vaan rahaa kuluu erikoissairaanhoidossa ja pitkäaikaishoidossa.

Maksuton perusterveydenhuolto ei ole ilmainen lounas, vaan se on katettava veroilla.

Miksi taloustiede keksittiin?

Siksi, että säätieteilijät näyttäisivät vakavasti otettavilta.

Kirjoittaja on yleislääketieteen professori Kuopion yliopistossa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.