Ilman siirtotyöläisiä Suomen marjatalous romahtaisi

Globalisaatio on asettunut taloksi Suomen maaseudulle. Maamme pelloilla ja metsissä ahertaa tänä kesänä noin 14 000 ulkomailta tulevaa marjanpoimijaa (SS 13.7.). Mansikkatiloilla tapaa eniten ukrainalaisia ja venäläisiä, metsämarjamailla taas thaimaalaisia.

Marjanpoimijat ovat tyypillisiä siirto- eli vierastyöläisiä. He tulevat sinne, missä tarjotaan tilapäistä työtä, hoitavat hommat ja lähtevät tilipussin kanssa eteenpäin – joko takaisin kotiin tai seuraavalle työmaalle.

Esimerkiksi osa Suomessa työskentelevistä ukrainalaisista jatkaa syksyn tullen Puolaan korjaamaan omenasatoa. Puolalaiset itse pyrkivät puolestaan siirtotyöläisiksi Britanniaan.

Voima, joka liikuttaa ihmisiä maasta toiseen, on raha. Globaaleilla työmarkkinoilla olennaisinta on se, mitä rahalla missäkin saa.

Mansikanpoiminnassa ukrainalainen tai venäläinen juristi ja lääkäri voivat tienata yhden päivän aikana enemmän kuin heidän koko kuukausipalkkansa on kotimaassa. Siksi äidit ja isät jättävät kesäksi perheensä ja kiiruhtavat aamuisin juoksujalkaa mansikkapenkkien ääreen, satoi tai paistoi.

Työn ilo syntyy rahan arvosta: huononkin päivän palkalla voi hankkia kotona uuden pesukoneen, korjata vuotavan katon tai maksaa lapsen syöpäleikkauksen. Edes lento Thaimaasta Suomeen ei tunnu kalliilta, jos paluumatkalla tietää olevansa rikas.

Suomen maaseudulle tulevat siirtotyöläiset eivät pelkää ruumiillista työtä. Kotiseuduillaan he ovat tottuneet siihen, että toimeentulon vuoksi joutuu usein sietämään epämiellyttäviä olosuhteita, väsymystä ja kipua.

Halukkaita tulijoita on paljon enemmän kuin vierastyömarkkinat vetävät. Heidän mielestään marjanpoiminnasta maksetaan erittäin hyvin.

Samaan aikaan työttömiä suomalaisia on turha edes yrittää houkutella marjatiloille. Myöskään viljelijät eivät heitä halua. Työttömien motivaatio ei yksinkertaisesti riitä, sillä palkka ei tunnu vaivan arvoiselta.

Vierastyömarkkinat pysyvät voimissaan niin kauan kuin elintason erot maailmassa tasoittuvat. Marjatiloille ja luonnonmarjojen välittäjille asetelma takaa työvoimakustannusten pysymisen kohtuullisena. Jos kulut ja niiden mukana lopputuotteen hinta nousisivat liikaa, kotimaisten marjojen kysyntä tyrehtyisi ja koko ala romahtaisi.

Ellei Suomen elintaso putoa rajusti, todennäköistä on, että jatkossa siirtotyöläisten määrä kasvaa entisestään. Se on tosin mahdollista vain aloilla, joiden kielitaito- ja pätevyysvaatimukset joustavat. Vierastyövoiman uhka on yksi syy siihen, että entistä suurempi osa työtehtävistä pyritään nyt suojaamaan erilaisten kansallisten ammattipätevyystutkintojen taakse.

Siirtotyöläisiä itseään ei kannata paheksua siitä, että he tekevät työt, jotka jäisivät meiltä tekemättä. Oma lähihistoriammekin on täynnä tarinoita siirtosuomalaisista, jotka ovat käyneet ulkomailla rikastumassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Malttia pöyristymisiin

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Rasismia eivoi voittaa valehtelulla

Pääministerit ja Itämeri

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat kouluun

Muuan tarina

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Perusoikeuksien rajoja on joskus hyödyllistä mitata

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.