Ilmastopaketin narut hiukan höllemmälle

Euroopan unioni roikkuu itsepintaisesti kiinni asettamassaan ilmastotavoitteessa, vaikka sen saavuttamiseksi kasatun toimenpidepaketin nyörejä jouduttiinkin Brysselissä perjantaina päättyneessä huippukokouksessa höllentämään. Jäsenmaille myönnettiin poikkeuksia ja lievennyksiä, joita ne jahtasivat pelastaakseen omat kansantaloutensa mahdollisimman ehjinä taantuman kynsistä.

Tässä jahdissa menestyi tällä kertaa myös Suomi. Metsäteollisuutemme pääsee hyödyntämään ilmaisia päästöoikeuksia, mitä myös Suomen hallitus on pitänyt tärkeänä. Ranska ja Saksa taas ovat suojelleet vaikeuksissa olevan autoteollisuuden kilpailukykyä. Myönnytykset ovat voimassa seuraavalla päästökauppakaudella eli vuosina 2013-2020.

Unionin uusimmat ja samalla myös köyhimmät jäsenmaat taivuteltiin ilmastosopimuksen taakse miljardien eurojen tukipaketeilla. Tuki menee näiden maiden sähköntuottajille, jotka käyttävät pitkälti fossiilisia polttoaineita.

Myönnytyksistä ja kompromisseita huolimatta EU pitää edelleen kiinni tavoitteesta, jonka mukaan kasvihuonekaasuja leikataan 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vielä nyt on mahdotonta sanoa, päästäänkö tavoitteeseen. Selvää on, että ympäristöjärjestöt tuomitsevat huippukokouksen ratkaisut, joihin niihinkin päästiin vasta pitkän väännön ja vaikeiden neuvotteluiden jälkeen. EU-johtajat taas luonnehtivat sopimusta tuoreeltaan historialliseksi.

Onnistuminen ilmastopaketin kasaamisessa merkitsee myös sitä, että Ranska selviytyi puolivuotisesta puheenjohtajakaudestaan unionin peräsimessä kohtalaisen hyvin. Vuodenvaihteessa päättyvä puheenjohtajuuskausi ei ollut helppo. Syksyllä EU:n yllätti Yhdysvalloista alkanut globaali finanssikriisi, jota vääjäämättä on seurannut myös reaalitalouden taantuma.

Kansalliset edut nostavat päätään aina, kun talous on kriisissä. Niin nytkin. Ne vaikeuttivat neuvotteluita ilmastopaketista. Toisaalta EU myös finanssikriisin aikana osoitti vahvuutensa. Se ei jäänyt toimettomana seuraamaan katseella jäsenmaidensa vaikeuksia.

Huippukokous hyväksyi perjantaina, että EU käyttää komission marraskuisen esityksen mukaan 1,5 prosenttia kansantuotteestaan elvytykseen. Se tarkoittaa 200 miljardin euron ruisketta taantuviin kansantalouksiin. Suomelle päätöksellä ei ole suuria käytännön vaikutuksia, sillä hallitus laskee jo täyttäneensä oman leiviskänsä valtion ensi vuoden talousarviossa.

Vielä nähtäväksi jää onnistuttiinko huippukokouksessa myös vänkäämään pysähdyksissä oleva Lissabonin sopimus maaliin. Irlanti järjestää ensi vuoden syksyllä sopimuksesta uuden kansanäänestyksen. Muu EU vauhdittaa äänestystä muun muassa muuttamalla sopimusta niin, että kaikki jäsenmaat saavat oman komissaarin myös vuoden 2013 jälkeen. Suomelle tämä käy hyvin, sillä sama asia kuului myös Suomen alkuperäisiin tavoitteisiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.