Investoida ja säästää, kas siinä Kuopion pulma

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen yllätti esittämällä yt-neuvottelujen käynnistämistä kaupungin henkilöstön vähentämiseksi enintään 180 henkilötyövuoden verran. Tarkempi tarkastelu paljasti nopeasti, ettei kyse ole niin dramaattisesta asiasta kuin ensi kuulemalta vaikutti. Kaupungin yli 7 300 työntekijän joukossa jo vuosittainen vaihtuvuus on suuruusluokaltaan noin 400, joka sisältää eläköitymisiä ja työpaikanvaihdoksia.

Ilmoitusta yt-neuvotteluista ei voi pitää yllätyksenä senkään vuoksi, että kaupunginjohtaja totesi jo viime vuonna palvelutarpeen lisääntymisen ja kaupungin kasvusta johtuvien investointien pakottavan hidastamaan käyttömenojen kasvua.

Yksi merkittävä syy arvioituun yli 20 miljoonan euron alijäämään on verotuksen ennakonpidätyskäytännön muutos. Myös tulorekisterin ongelmat ovat vaikuttaneet jonkin verran kertymäennusteeseen. Kuntaliiton verotuksen kehittämispäällikkö Jukka Hakola sanoo, että tämän vuoden kuopasta tulee pysyvä (Kuntalehti 13.9.).

Kuopion kaupunki tavoittelee kymmenen miljoonan euron pysyväisluonteisia kululeikkauksia vuosina 2020 ja 2021. Samaan aikaan kaupunki suunnittelee valtavia investointeja, joista moni lisää vuotuisia käyttötalousmenoja. Tälle vuodelle on budjetoitu hiukan alle sadan miljoonan euron investointeja ja ensi vuonna investointeihin kuluu rahaa lähes 110 miljoonaa euroa. Tahti ei myöskään hidastu kahtena seuraavanakaan vuotena, vaan pysyy noin sadassa miljoonassa eurossa.

Talousarvion mukaan tänä vuonna tulorahoitus, investointien rahoitusosuudet ja omaisuuden myyntitulot kattavat investointimenoista noin 40 prosenttia. Loppuosa jää rahoitettavaksi lähinnä lainanotolla. Lainakanta kasvaakin parisataa miljoonaa eli noin 60 prosenttia viime vuodesta.

On helppo sanoa, että investoinneista pitää säästää. Vaan miten säästää, kun esimerkiksi koulujen ja päiväkotien peruskorjaukset 40 miljoonalla eurolla tähtäävät sisäilmaongelmien poistamiseen. Eihän niistä voi tinkiä. Uusia kouluja ja päiväkoteja nousee puolestaan 54 miljoonan euron arvosta. Niistäkään ei ole säästökohteiksi.

Luvassa onkin jatkuvaa tasapainottelua investointien ja käyttötalousmenoista tinkimisen välillä. Valtakunnanosakeskuksena Kuopio ei voi väistää vastuutaan merkittävänä kulttuuri- ja urheilupaikkakeskuksena. Jos katsotaan, että on henkilöstöryhmiä, jotka eivät voi kuulua säästötoimien piiriin, voi käydä niin, että jotkut henkilöstöryhmät joutuvat kohtuuttoman suurten säästöjen kohteeksi.

Valtuuston puheenjohtaja Sari Raassina (kok.) arvioi osuvasti, että kaikkea kivaa ei ole vara tehdä (Savon Sanomat 13.9.). Juuri siitä on kyse. Löytyykö luottamushenkilöiltä rohkeutta rakenteellisiin uudistuksiin, vai jatkuuko ”kaiken kivan” tekeminen esimerkiksi veroprosentin korotuksen turvin? Hyviä kysymyksiä, joihin soisi tulevan vastauksia nimenomaan luottamushenkilöiden suunnalta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.