Isänmaa kutsui ja palkka laski

Alexander Stubbin valitseminen ulkoministeriksi oli puheenjohtaja Jyrki Kataiselta nerokas ratkaisu. Viime tiistain tiedotustilaisuudessa Katainen käytännössä laittoi pisteen tekstiviestikohulle. Puheenjohtajan tunteikas esiintyminen ja Stubbin onnistunut tilanteen haltuunotto varmistivat, etteivät kyynisimmätkään enää voineet jäädä vatvomaan Kanervan tekstiviestejä. Kataisen viesti oli selvä: kyrsimiset on kyrsitty, nyt jatkuu työnteko.

Katainen halusi selvästi tuoda henkilöratkaisullaan kokoomuksen hallitustyöskentelyyn jotain uutta. Stubbin tilalle olisi löytynyt kelvollisia, mutta konventionaalisia vaihtoehtoja.

Stubb edustaa uutta sukupolvea. Hänellä on ulkomailta hankittu tohtorintutkinto, erinomainen kielitaito ja verkostot. Stubb liikkuu sujuvasti kansainvälisissä tilaisuuksissa ja salongeissa ja on sanavalmis. Ulkoministerinä hän tulee edustamaan aivan erilaista tyyliä kuin aikaisemmat suomalaiset ulkoministerit.

Yhtenä Stubbin heikkoutena pidetään sitä, ettei hänellä ole kokemusta kotimaan politiikasta. Eduskuntatyössä ei ole mitään sellaista ulottuvuutta, jota ei normaalilahjainen Suomen kansalainen oppisi kohtuuajassa - kaikella kunnioituksella kansanedustajan työn raskautta ja vaatimustasoa kohtaan. Stubbin kansainvälinen kokemus ja koulutus sekä EU-asioiden tuntemus sen sijaan ovat tasolla, jonka saavuttaminen vie vuosia ja vaatii sekä pitkäjänteisyyttä että lahjakkuutta.

On selvää, että uusi ulkoministeri oppii hallituksen ja eduskunnan tavat nopeasti.

Stubbia on kritisoitu Nato-kiihkoilusta. Stubb on avoimesti liputtanut Naton suuntaan eikä varmasti muuta mieltään nytkään, kun on ulkoministeri. Stubb on kuitenkin vakuuttanut olevansa tiimipelaaja ja tekevänsä kaikkensa Suomen ulkopoliittisen linjan vahvistamisen puolesta. Siitä huolimatta Stubb henkilökohtaisten mielipiteidensä takia vahvistaa hallituksessa Nato-suuntausta. Nato-haukan imago ei välttämättä ole iso ongelma, jos Stubb pysyy ruodussa, kuten on luvannut.

Hyvää uudesta ministeristä kertoo se, että hän oli valmis vaihtamaan rahakkaan europarlamentaarikon pestin ulkoministerin tehtäviin huomattavasti pienemmällä korvauksella. Palkka, päivärahat ja kulukorvaukset yhteenlaskettuna Stubbille jäi käteen 14 000-15 000 euroa kuukaudessa. Ministerin palkka on rapiat vaille 10 000 euroa, josta käteen jää verojen jälkeen noin puolet.

Stubbin henkilökohtaisesta valinnasta voi tehdä monia päätelmiä. Yksi on se, että hän todella arvostaa uutta tehtäväänsä.

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on pärjännyt hienosti, vaikka julkisuudessa tämä tosiasia on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tähän saakka porvariyhteistyö on ollut menestys. Siinä ei ole enää häivähdystäkään edellisen hallituksen tahmeudesta.

Vanhanen-Katainen-akseli tuntuu toimivan, eikä puheenjohtajien keskinäinen luottamus ole missään vaiheessa ollut vaarassa. Siihen ei tehnyt säröä Tehy-jupakka eivätkä edes kokoomusministerien räväkät ulko- ja turvallisuuspoliittiset avaukset. Tosiasia on, että Vanhasen toisen hallituksen aikana moni hankala asia on edennyt isoilla harppauksilla.

Keskusta on ollut hyvä ja kypsä kumppani "kuumille pelaajille" eli kokoomuksen uusille ja innokkaille ministereille. Stubbista voi tulla Vanhasen hallituksen ja kokoomuksen tähtiministeri - median ja kansalaisten lellikki. Senkin Vanhanen ja Katainen onnistuvat kääntämään koko hallituksen menestykseksi.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.