Isät ovat ansainneet juhlansa kuten äiditkin

Isyyden ihanteet muuttuvat ajan mukana vanhemmuuden alituisessa murroksessa. Tänä päivänä isä ja äiti nähdään tasa-arvoisina lasten kasvattajina ja perheen elättäjinä. Vanhempien vastuut vaihtelevat perheissä yksilöllisten tilanteiden ja taipumusten mukaan, eikä tule enää kuuloonkaan, että perinteisiin sukupuolirooleihin vedottaisiin. Myös ydinperheestä poikkeavien perhemallien moninaisuus on tunnustettu kauan sitten. Maailma on muuttunut paremmaksi myös perhekäsitysten suhteen.

Kolmen maakuntalehden kysely antaa hyvän kuvan nykyajan isyydestä (SS 10.11.). Isät korostavat elämänohjeissa toisilleen läsnäolon tärkeyttä. Lapsille on osoitettava, että heitä rakastetaan. Se tarkoittaa paijaamisen lisäksi ajan antamista: puhumista, lukemista, leikkimistä, kaikenlaista yhdessäoloa. Talouden turvaaminen on tärkeää, mutta rinnalla on pidettävä tasapaino perheen ja työn kesken. Lapsiin panostamista ei kadu jälkikäteen, mutta kaiken uhraamista työlle katuu varmasti.

Kyselyssä toistuu kehotus, että isäksi kannattaa ryhtyä, jos yhtään siltä tuntuu. Vaikkei ihan varmalta tuntuisikaan, niin isäksi kasvaa. Väestöliiton psykologi Suvi Laru muistuttaa, että vanhemmuus konkretisoituu miehellekin viimeistään lapsen syntymän jälkeen, vaikka äidillä raskaus tuntuu kehossa heti.

Jokaisella ihmisellä on isä ja äiti. Biologinen tosiseikka ei muuksi muutu, vaikka esimerkiksi netin keskustelupalstoilla kuinka vastaan väitettäisiin.

Kaikilla lapsilla isä ei ole elossa, muuten elämässä läsnä tai välttämättä edes tiedossa. Tänä vuonna Suomessa on nostettu ongelmaksi se, miten nämä lapset kokevat isänpäivän. Helsingissä kaksi päiväkotia päätyi linjaamaan, että isänpäivää edeltävän kahvihetken sijaan juhlistetaan läheisenpäivää (Iltalehti 2.11.). Yliskylän päiväkodin johtaja Mervi Eskelinen perusteli päätöstä tasa-arvoa korostavalla opetussuunnitelmalla ja sillä, että osa lapsista on voinut kokea ulkopuolisuutta (Yle 2.11.).

Hyvä tarkoitus kääntyi kuitenkin itseään vastaan. Esimerkiksi yksi Vuoden isiksi valituista, lappeenrantalainen Janne Nordman arvioi, että läheisenpäivä kuvastaa isyyden arvostuksen laskua (Yle 7.11.). Päiväkoti pyrki olemaan loukkaamatta ketään, mutta kohun perusteella loukkasi monia.

Läheisenpäivä voi olla paikallaan isän- ja äitienpäivän lisäksi vietettävänä juhlana, mutta niiden korvaajaksi se on turha. Päiväkodeissa isänpäiväkahveille on tähänkin asti voinut tulla joku muu kynnelle kykenevä isän sijaan. Läheisenpäivä korostaa tarpeettomasti sitä, että joidenkin lasten elämästä isä puuttuu. Kun asiasta tehdään erityisen suuri numero, lapset joutuvat ylimääräisen, kiusallisen huomion kohteiksi.

Yleisesti nykyajassa esiintyy paljon taipumusta muokata asenteita kieltämällä erilaisia sanoja. Esimerkiksi rasististen tai muuten loukkaavien nimitysten kohdalla ilmaisuja pitääkin muuttaa. Isiä ja äitejä ei kuitenkaan ole syytä poistaa suomen kielestä. Yhä uusien sanojen sensuroiminen johtaa vain yhä ahdasmielisempään yhteiskuntaan. Isät ovat ansainneet juhlansa isinä siinä missä äidit äiteinä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Kolmen lapsen politiikkaan

Kusti ei voi polkea paikallaan

Ihmisoikeussopimuksen rikkomus häpeä Suomelle

Vasemmistoliiton pitää keksiä parempaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.