Isien kunniaksi ja muistoksi sopii liputtaa virallisesti

Isänpäivästä on muodostunut äitienpäivän tapaan hyvin kaupallinen juhla, johon kuuluvat paitsi lahjat ja isänpäiväkortit myös arkiruokaa juhlavampi ruoka, syödään se sitten kotona, ravintolassa tai huoltoasemalla. On ilmaantunut voimakasta tarvetta yrittää muistaa isiä mahdollisimman samalla tavalla kuin äitejä. Aivan kuin jossakin olisi yhteisesti havahduttu, että äitien ja isien kohtelun samankaltaisuus on parantamista kaipaava tasa-arvokysymys.

Vähittäiskauppojen markkinointiosastoilla on saatettu osua hyvinkin oikeaan – todelliseen kipupisteeseen. Perimmältään kyse voi todella olla tasa-arvokysymyksestä, sillä suomalainen isä on perinteisesti ahdettu lokeroon, jossa hän ei puhu eikä pussaa ja näyttää tunteitaan korkeintaan humalassa. Pahinta kai lienee, että yksiulotteiselle isäkuvalle on perusteensa ja perusteille syynsä, jotka juontavat juurensa Suomen sotaiseen historiaan. Mitäpä väliä isänpäivällä, kun on itsenäisyyspäivä. Mielleyhtymä isänmaasta ja vahvoista isistä sitä puolustamassa ovat iskostuneet syvälle kansalliseen itseymmärrykseen.

Äidit ovat kantaneet toisenlaista taakkaa. Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa äidit kaitsivat lapsiaan hellästi hoivaten ja rakkaudella. Perheet olivat suuria ja äidin rooliin kuului olla hedelmällinen.

Yhteiskunta on muuttunut äitienpäivien alkuajoista 1900-luvun alusta valtavasti ja paljon isänpäivänkin syntyhistorian päivistä eli noin 50 vuoden takaa. Yhteys menneiden sukupolvien kokemuksiin on silti läsnä kaikkialla, kaikissa perheissä. Tämän päivän isät yrittävät toimia joko samoin tai toisin kuin omat isänsä, omista kokemuksistaan riippuen.

Mikä sitten olisi oikea tapa olla isä? Mitään yksiselitteistä vastausta ei tietenkään ole. Ei ole olemassa kaikille sopivia arjen peukalosääntöjä, joita noudattamalla lapsen voisi sanoa varmuudella kasvavan ja kehittyvän tasapainoiseksi aikuiseksi. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen osaa kiteyttää, mitä isien kannattaa pitää vanhemmuudessaan päämääränä: turvallisia kiintymyssuhteita (Helsingin Sanomat 8.11.). Ne kantavat hedelmää, kun lapset löytävät oman kumppaninsa aikuisuudessa ja tulevat äideiksi ja isiksi.

Yksi turvallisen kiintymyssuhteen tärkeimmistä rakennusaineista on läsnäolo. Se ei onnistu ainakaan kaikilta siinä määrin kuin itse toivoisi. Palvelualojen ammattiliiton isäjäsenistä 63 prosenttia katsoi työn estävän osallistumista perheen yhteisiin toimiin. Kun työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy, työn kuormittavuus kasvaa ja silloin voi käydä niin, että isä ei ehdi, eikä jaksa olla läsnäoleva isä. Niinpä perhevapaauudistus on yksi merkittävimpiä lähitulevaisuuden perhepoliittisia uudistuksia. Työelämäjoustoille on tilausta, mutta niitä ei pidä luoda pakolla vaan valinnanvapautta lisäten.

Tuorein isänpäivään liittyvä uutinen on isänpäivän lisääminen virallisten liputuspäivien joukkoon. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sitä esittää ja asiasta päättävä sisäministeri Kai Mykkänen on samaa mieltä. Liputuksen virallistaminen on aivan perusteltua, vaikka onkin vain ele. Se alleviivaa, että isät ovat yhtä tärkeitä kuin äidit.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kielettä mielettä

Kuopion katseenvangitsijat

Keskustelu lihaverosta koulii varovaisuuteen

Minna Canth ei taivu yksioikoisiin tulkintoihin

Kansa ohjasi päättäjiä

Vanhus ja pingismaila

Puijon kehittämiseen vihdoin askelmerkkejä

Eläinten hyvinvointilaki menee uusiksi

Maidonjalostajat ovat kovassa kilpailussa

Vallankaappaus Arkadianmäellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.