Iskut kiirehtivät irtautumista fossiilisista polttoaineista

Epävarmuus maailmantaloudessa lisääntyi viikonloppuna merkittävästi, kun lennokkihyökkäys osui varhain lauantaina Saudi-Arabian ja koko maailman suurimpaan öljyntuotantolaitokseen Abqaiqissa ja öljykenttään Khuraisissa. Saudi-Arabia on maailman suurin öljynviejä.

Maanantaina öljyn hinta nousi kuten arvata saattoi. Brent-viitelaadun hinta nousi enimmillään 19 prosenttia barrelilta eli noin 60 dollarista lähes 72 dollariin, mutta hinta asettui lopulta 65 dollariin, kun Yhdysvaltojen presidentti lupasi öljyä maan strategisista varmuusvarastoista. Barreli eli tynnyri on noin 159 litraa.

Toistaiseksi ei ole täyttä varmuutta, ketkä iskuista ovat oikeasti vastuussa. Kohteisiin nähden etelässä asuvat shiilaisen zaidi-lahkon huthikapinalliset ilmoittautuivat iskujen tekijöiksi, mutta heidän asiantuntijat epäilivät heidän kykyään iskuihin, jotka olivat laajoja ja tarkkoja. Toisin sanoen, jos he ovat iskujen takana, heidän on täytynyt saada operaation valmisteluun vähintään teknistä tukea. Kaikkiaan lennokkeja ja risteilyohjuksia on ollut vähintään 17. Kaikki eivät osuneet kohteisiinsa.

Iskujen lähtöpaikan määrittämistä vaikeuttaa, että Nasan satelliittikuvissa ammukset näyttäisivät osuneen lännen suunnasta Aramcon laitoksen öljysäiliöihin Abqaiqissa. Viranomaiset ovat tulkinneet, että iskut olisivat tulleet pohjoisesta tai luoteesta, Iranista tai Irakista, mutta sotilasasiantuntijat ovat kyseenalaistaneet tulkinnan.

Oletettavasti iskut liittyvät viisi vuotta jatkuneeseen Jemenin sotaan. Iran aseistaa Jemenin hutheja. Saudi-Arabia puolestaan tukee Jemenin hallitusta, joka syrjii shiioja ja vahvistavat sunni-islamilaista salafistista liikettä. Salafismi on konservatiivinen puhdasoppisuutta korostava islamin tulkintasuuntaus.

Maailman energiantuotannosta noin 30 prosenttia tehdään yhä öljyllä, joskin sen osuus on pudonnut 50 vuoden takaisista lukemista noin 15 prosenttiyksikköä. Kun energiankäyttö on samana aikana kuitenkin kaksinkertaistunut, nykyään öljyä käytetään noin lähes 1,4-kertaisesti 1970-luvun alkuun verrattuna. Öljyä on korvattu kivihiilellä, maakaasulla ja ydinvoimalla sekä vesivoimalla, mutta päivittäisen kulutuksen kasvu on silti jatkunut vuodesta toiseen ja yhä jatkuu. Liikenteessä öljystä kuluu noin puolet.

Viikonlopun tapahtumat osoittavat, että öljyntuotanto on edelleen maailmanpolitiikan tulenarimpia asioita. Vaikka onkin niin, että öljyn asema on liian vahva, jotta sen korvaaminen kokonaan onnistuisi lähivuosikymmeninä, irtautumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä on edistettävä kaikin rauhanomaisin keinoin.

Geoterminen energia, aaltovoima, tuulivoima, aurinkovoima ja biopohjaiset polttoaineet ovat öljyn korvaajina ilmaston ja maailmanrauhan näkökulmasta tavoiteltavaa tulevaisuutta. Niiden kehittymistä odotellessa myös nykytyyppinen ydinvoima on kannatettava energiantuotantotapa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.